Merten salaisuudet 1976 nro: 07

Kaksineuvoisuudella tarkoitetaan, että jonkin eläinlajin samalla yksilöllä on kummankin sukupuolen lisääntymiselimet. Vaikka jotkin kaksineuvoiset lajit hedelmöittävät itse itsensä, on yleisempää, että kaksi eri yksilöä hedelmöittää toinen toisensa. Kaksineuvoisuus voi nostaa lajin lisääntymiskykyä, koska kaikki yksilöt kehittävät munasoluja. Kaksineuvoisuus takaa myös, että kun lajin kaksi yksilöä kohtaa toisensa, hedelmöitys on aina mahdollinen, koska kummallakin yksilöllä on sekä siittiöitä että munasoluja.
Kaksineuvoisuus kuuluu monien eläinlajien normaaliin lisääntymiseen. Yksi näistä lajeista on merijänis, meressä elävä kuoreton kotilo. Pariutumisaikana merijänis kiipeää toisen meri jäniksen päälle. Molemmat katsovat samaan suuntaan, ja takimmainen hedelmöittää etummaisen munasolut.

Kolmas merijänis voi nousta toisen selkään ja hedelmöittää sen munat samalla, kun toinen hedelmöittää ensimmäisen. Näin saattaa muodostua pitkiä pariutuvien yksilöiden jonoja. Joskus ensimmäinen yksilö käännähtää ja nousee viimeisen päälle sulkien siten kehän. Kaikki yksilöt hedelmöittävät näin toisten munat ja saavat samalla omat munansa hedelmöitetyiksi. Eräät lajit eivät etsi lainkaan lajinsa muita yksilöitä, vaan pystyvät hedelmöittämään munansa omilla siittiöillään. Itse hedelmöityksestä on eräitä haittoja, mutta se takaa lajin jatkuvuuden.

Vapaakiduskotiloita. Viereisellä sivulla näemme kaksi vapaakiduskotiloa parittelemassa. Kummallakin yksilöllä on sekä munasoluja että siittiöitä, joten molemmat saavat jälkeläisiä siittiöiden vaihdon jälkeen. Kaksineuvoisuus on yleistä kotiloiden keskuudessa.