Merten salaisuudet 1976 nro: 07
| Kotisivuille / Merten salaisuudet lehden arkistoon |
yhden poikasen kahden vuoden välein. Onneksi sinivalaat ovat kuitenkin osoittautuneet elinvoimaisiksi, vaikka niiden lisääntyminen onkin erittäin hidasta. Grönlanninvalas rauhoitettiin vuonna 1935. Tämä noin kahdenkymmenen metrin mittainen valas oli tuolloin kadonnut lähes tyystin kaikilta pyyntivesiltä. Eurooppalaiset olivat jo 1700-luvulla ankarasti verottaneet Huippuvuorten ja Grönlannin välisillä vesillä asustavaa valaskantaa. ykyään tämä osakanta on ilmeisesti lisääntymässä ja levittäytymässä. Sen sijaan Grönlannin länsipuolella oleva valaskanta, jonka hollantilaiset tuhosivat on perin vähäinen. Amerikkalaiset puolestaan teurastivat Beringin salmen grönlanninvalaat, jotka olivat likipitäen kuolleet sukupuuttoon tämän vuosisadan alkuun mennessä. Nykyään alueella elää suunnilleen 1000—1 500 yksilön kanta. Grönlanninvalaan neljännen levinneisyysalueen, Ohotan meren, kantaa pidettiin pitkään sukupuuttoon tapettuna, mutta muutama vuosi sitten sieltä pyydystettiin tähän lajiin kuuluva valas. Kun suurin valas, sinivalas, oli tuhottu miltei loppuun, saalistus sunnattiin seuraavaksi suurimpaan eli sillivalaaseen. Sillivalaita on kahta rotua, jotka elävät Atlantilla, Tyynellämerellä ja Intian valtamerellä. Nykyisin on |
sillivalaiden määrä pelottavan vähäinen. Esimerkiksi Tyynenmeren pohjoisosien sillivalaskanta on alkuaan ollut suunnilleen 50 000. Jäljellä on enää noin 15 000 yksilöä. Jopa Kansainvälinen valaanpyyntikomisso heräsi ja asetti pyyntikaudeksi 1974/75 sillivalaskiintiön, johon sisällytettiin ainoastaan 1 000 valasta. Miksi valaita pyydetään? Alkujaan niitä saalistettiin lähinnä rasvan vuoksi, mutta myös lihalla ja hetuloilla oli käyttöä. Pöyristyttävää ykyisessä valaanpyynnissä on kuitenkin se, että sitä harjoitetaan paljolti pelkästään ylellisyystavaroiden raaka-aineiden hankkimiseksi. Valaan lihasta valmistetaan nimittäin monenmoisia kosmeettisia tuotteita. Valaan lihaa käytetään erittäin vähän ihmisten ravinnoksi. Suurin osa lihasta menee eri muodoissa koti- ja lemmikkieläimille sekä lannotteeksi. Myös lääketeollisuus käyttää hyväksi valaan ruhoa. Valaista ei kuitenkaan saada mitään sellaista ainetta. jota ei voitaisi korvata muilla lihatuotteilla tahi synteettisillä valmisteilla. Valaan liha saattaisi kyllä olla arvokas valkuaislähde. Planktonia syövät hetulavalaathan kasvavat erittäin nopeasti, ja oikein hoidettuina ne voisivat olla korvaamaton apu valkuaisnälkää potevalle ihmiskunnalle. Häikäilemätön riistokalastus on kuitenkin tuhonnut valaskannat niin vähäisiksi, että valaan lihalla ei nykyään ole mitään merkitystä ihmisen ravinnon lisääjänä. |
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen
