Merten salaisuudet no:11. 1977
 
Kotisivuille / Merten salaisuudet lehden arkistoon
Napaseutujen rikkauksia painike

Kukaan tuskin kuvittelisi napa-alueiden maata ylenpalttisen hedelmälliseksi tai rikkaaksi seuduksi. Näiden alueiden merissä on kuitenkin valtavasti elämää. Tästä ehkä parhaana osoituksena on lukuisat, jonkin verran katkarapuja muistuttavat äyriäiset. Ne ovat maapallon kookkaimpien eläinten — valaiden — sekä suurikokoisten kalojen, hylkeiden, pingviinien ja merilintujen ravintona. Norjalaiset valaanpyytäjät kutsuvat näitä eteläisellä merellä tapaamiaan äyriäisiä krilliksi. Nimeä käytetään usein mistä hyvänsä valaiden ravintona olevista pienikokoisista äyriäisistä.

Jotkut tutkijat kutsuvat krilliksi vain etelänapa seudun merillä tavattavia äyriäislajeja; useimmat käyttävät tätä nimeä vain yhdestä lajista (Euphausia superba). Suomenkielessä krilliä tarkoitetaan Euphasiacea-lahkon kuoriäyriäisistä koostuvaa planktonia. Siitä muodostuvia äyriäislajeja on lähes sata.

 

krilliä

Vajaan kahden metrin syvyydessä kulkeneen troolin keräämä krilli purkaantuu tutkimusaluksen kannelle. Valtava saalis voisi löytyä hetulavalaan mahalaukusta.  
Piilevien ja muun kasviplanktonin yltäkylläisyys napavesissä johtuu pystyvirtauksista, jotka tuovat runsaasti ravinteita syvyyksistä pintaveteen.
Tätä nimeä käytetään laajemmassa merkityksessään. Olipa määritelty minkälainen hyvänsä, niin krillin runsaus on yksi merten suurimmista rikkauksista. Krillin runsauden vuoksi monet merieläimet ovat kehittäneet erikoistuneita ruokailutapoja, joihin liittyy siivilöintimenetelmiä krillin erottamista vedestä. Aikaisemmin mainitut rapuhylkeet siivilöivät äyriäiset merestä poskihampaidensa muodostaman siivilän avulla. Pesivät pingviinit ahtavat itsensä täyteen krilliä ja tuovat ravinnon muiden lintujen tavoin poikasilleen. Ne oksentavat krillin, ja pää emon kurkussa poikaset napsivat siitä ateriansa.
Hetulavalaat ovat erikoistuneimmat krillin syöjät. Nämä mahtavat otukset pystyvät ottamaan suuhunsa valtavan määrän vettä. Meriveden ne puristavat ulos siivilämäisten hetulalevyjensä välistä. Hetulalevyt koostuvat ihmisten hiusten ja kynsien tavoin keratiinista ja korvaavat hampaat. Hetulalevyjen rihmojen muodostama siivilä pitää äyriäiset valaan suussa. Valas nielaisee äyriäiset kokonaisena. Päivässä hetulavalas ahmii tonnin krilliä. Krilli ja sitä syövät eläimet ovat kuitenkin vasta toisen tai kolmannen asteen osoitus napamerien rikkaudesta. Ensimmäinen eli tuottaja aste koostuu krillin pääravintona olevista piilevistä, joita on tavattoman runsaasti Antarktiksen vesissä. Piilevien ja muun kasviplanktonin yltäkylläisyys napamerissä johtuu pystyvirtauksista, jotka tuovat ravinteita syvyyksistä pintavesiin.
On arvioitu, että antarktisilla vesillä ennen ruokailleista valaista on jäljellä enää vain kuusi prosenttia. Kato johtuu tietysti valaanpyynnistä. Muilla elämänmuodoilla on nyt käytettävissä 150 miljoonaa tonnia krilliä. Tämä selittää merilintujen, pingviinien, mustekalojen ja kalojen sekä sellaisten pohjaeläinten kuin meritähtien ja meritulppaanien viimeaikaisen yleistymisen. Neuvostoliittolaiset, japanilaiset ja norjalaiset kalastuslaivastot valmistautuvat ottamaan osansa tästä runsaasta saaliista. Pohjoisilla vesillä jääpeite rajoittaa planktonin kasvua, mutta jääpeitteen reunoilla on runsaasti planktonia ja äyriäisiä.

© Jacques-Yves Cousteau
Edito Service S.A.

1976 Oy Concert Hall Society Ab

Digitointi Jari Saarinen

ylös