Naapurin Tytön joululahja

Tarinan on kirjoittanut:Jonés

Oli joulukuun myöhäinen ilta, vettä sateli hiljakseen ikkunalauta rapisi, ja luin kirjaa, se oli vanha salapoliisiromaani, mutta ei se erityisemmin kiinnostaa jaksanut. Mietin, mitenkä tämäkin päivä oli mennyt tylsistymisen merkeissä. Ajattelin, josko kävisi kävelylenkillä.

Tuumasta toimeen, pujottauduin trikoo verkkareihin ja löysähköön puseroon. Juoksukengät jalkaan, ohut takki, ja otsalamppu. Roskapussi mukaan ja menoksi.
Roskalaatikoilla huomasin, kuinka Naapurin tyttö, nimeltään Sanna, oli kanssa tuomassa roskia. Moikka, mitäs naapuri, hän tervehti iloisesti. – Ei erikoisempia, ajattelin lenkin heittää.

Sannalla oli yllään toppahousut ja ohut kevyttakki, sekä pipo. Jaloissa talvilenkkarit. Haluatko lenkkiseuraa? Totta kai seura kelpaa aina. Mutta, ethän sä pysty noilla kengillä juoksemaan, ne on liian raskaat.
No mutta jos kävetäisiin vaan. No käyhän sekin. Kauniisti pipon alta esiin työntyvät tummahkot hiukset olivat latvoista hieman kiharalla. Sinertävät sirri silmät. Sopusuhtainen vartalo, ei kuitenkaan mikään luuviulu, mutta ei liian lihavakaan. Peppu oli kiinteä, ja rinnat jotka tuli kauniisti toppatakin alla pyöristämään etumusta.
Kuule, Sanna aloitti. Mitä ajattelit tehdä huomenna, kun on jouluaattokin. – No syön varmaan jotain pientä, ja käyn saunassa, tuskin sen kummempaa.

Mitä jos tulet mun luo, mulla ei ole mitään tekemistä. Leffat kaikki katseltu, ja tv:stä ei kuitenkaan tule mitään mielenkiintoista. Ruokaakin on.
No voisinhan tullakkin. Ei minullakaan ole mitään erityistä. Siinä kävelemisen lomassa, en voinut kokonaan olla katselematta kuinka kaunis vartalo Sannalla oli. Housuissa alkoi tuntua, kullini alkoi reagoimaan epämääräisiin ajatuksiin, mitä putkahteli päähäni. Trikoot rupesi pullistumaan etumuksestaan, jotain olisi keksittävä, jottei seisokkia näkyisi.

Hetkisen käveltyämme, Sanna sanoi, mua alkaa janottaa, onko sulla mitään juomista mukana. - Hitto, ei, unohdin ottaa juomapullon mukaan.
Käydäänkö tossa läheisellä kiskalla, sieltä saa juomaa. No voisitko sä käydä. Voin. En oikein vieläkään käsittänyt, miten yhtäkkiä jano muka yllättää, vaikka olemme hissukseen kävelleet. Kävin hakemassa juomapullon kiskalta, ja kauaa se kestänyt, kun se oli tyhjä.

Kiitos. Taisin eilen syödä liikaa suolasta. – No oleppa hyvä vaan, totesin. Jatketaanko vielä, vai käännytäänkö jo takaisin.? – Kävellään vielä hetki, haluan nähdä torilla kuinka kaunis joulukuusi on.
Mitäs tämä nyt oikein on, mieti mielessäni. Eihän kukaan lähde kävelemään torille, katsomaan vain kuusta. En vaan keksinyt mitään todellisempaa, joten kysyin. Mitä ajattelit itse tehdä tänä iltana? Tuskin mitään erikoisempaa. Tylsistyä varmaan.
Mitäpä jos tulet minun luo tänään, ja voin sitten huomenna sun luo tulla. – Käyhän sekin, Sanna myhäili. Heti en huomannutkaan, kuinka pilke oli sannalla silmäkulmassaan ja arvailla vain voi mistä on kyse.

Lenkki käveltiin torin kautta, ja katsottiin, kuinka tänäkin vuonna iso kuusi oli koristeltu valonauhoin ja latvatähti valolla. Hissukseen käveltiin takasin asuinalueelle päin, muutama muukin naapuri tulivat vastaan, mille huikattiin hyvät joulut.
Pääsimme pihaan, kun Sanna alkoi valittamaan, että takareiteen iski kramppi. Mites se on mahdollista, kun ihan hissukseen kävelimme, eikä edes juostu. – Okei, kannan sinut, ota tukeva ote. Ja nostin Sannan syliini, ja kannoin portaikkoon. Alas en ehtinyt häntä vielä laskea, kun hän jo takertui kaulaani yhä tiiviimmin ja alkoi suudella minua.

Nyt alan tajuta mikä tämä prosessi on. – Suudeltiin kiihkeästi eikä siitä meinannut loppua tulla. – Mitä jos mennään sisälle?. Pelkäätkö muita naapureita? – En, mutta ajattelin, jos jakasi on kovinkin kipeä, minulla on kylmägeeliä ja ideaalisidettä. No mennään sitten, Sanna sanoi. Juuri kun pääsimme sisälle, ja sain oven kiinni alkoi Sanna riisumaan päällysvaatteitaan pois.
Kauaa ei tarvittu, kun tyttö olikin pelkät pikkuhousut ja toppi päällä. Itse heitin takin pois, ja trikoot. Boksereissani seisoi jo melkoisesti. Haluatko jotain kysyin? – Juu sinut, ja nyt heti. – Ei siinä ehtinyt kauaa mietiskellä, Otin Sannan syliini, ja kannoin makuuhuoneeseen. Suudeltiin kiihkeästi ja tunsin kuinka ihanan pehmeä ja hyväntuoksuinen Hän oli. Riisuin pikkuhousut, ja paljastin Sannan karvatupsun, kauaa en aikaillut, aloin kielellä latkia hänen pilluaan, huokailut täyttivät huoneen. Laitoin toisen käteni vielä Sannan yllä olevan topin sisälle, ja hieroen, puristellen hänen ihania rintojaan. Huokailut syvenivät, ja alapää alkoi kostumaan entisestään.

Tahdon että nussit minua just nyt. – Eipä siinä sanoja sen enempää tarvittu. Aloin hitain mutta varmoin liikkein sovittaa seisovaa kulliani Sannan märkään ja ah, niin ihanan imevään pilluun. Tuo jumalaisen kaunis nainen sängylläni. Aloin panemaan, edes takaisin, ja kiristin välillä tahtia, huokaukset muuttuivat nautinnon kiljahduksiksi, tunsin jokaisen kerran kun Sanna sai orgasmin, ja pillun lihakset supistelivat kullini ympärille kiihoittaen lisää, entisestään. Hieroin klitorista toisella kädelläni, se vaikuttikin, ja kohta kuuluin, Iihiik ,mä saaan.. Ja niin Sanna sai niin voimakkaan orgasmin, että en pystynyt pidättelemään enää, vaan laukesin itsekin hänen ihanaan supistelevaan pilluunsa.

Kiitos, olet ihana Sanna sai huohotustensa ja jälkimainingeissa sanotuksi. Suutelimme toisiamme vielä todella kiihkeästi. – Hyvää Joulua Rakas, Hän sanoi. Mä haluan kanssa kiittää sinua, enempää en ehtinytkään, kun huomasin, kuinka sanna nukkui jo alastomana sängyssäni. Vähän ennenaikainen joululahja, tuumasin. Ja nukahdin Sannan viereen sähkyyn…

Takaisin Sisällysluetteloon