| Herätyys unikeko, mä huusin ja tartuin nopealla otteella untuvapeittoon, jonka alla mun pikkusisko makasi vielä autuaan unisena. Kevyt untuvapeitto lennähti kaaressa ilmaan ja päätyi mytyksi Emman sängyn jalkopäähän. Mä en ollut uskoa silmiäni! Mun oli ollut tarkoitus yllättää Emma, mutta tilanne olikin äkkiä kääntynyt päälaelleen – sängyllä, aivan mun silmien alla makasi mun pikkusisko ilkosillaan ilman ainuttakaan vaatekappaletta vartalonsa suojana! Emma oli selvästi ollut vielä sikiunessa mun rynnätessä sisään, ja raotti nyt silmiään unenpöpperöisenä. Tilanne oli aika absurdi – tavallaan mua nolotti alastoman pikkusiskon yllättäminen tällä tavalla, mutta toisaalta mä tunsin outoa mielihyvää ja jännitystä katsellessani sängyllä unisena ja ilkialastomana retkottavaa pikkusiskoa. Jotenkin musta tuntui väärältä käyttää tilaisuutta hyväksi ja tuijottaa, mutta mä en yksinkertaisesti saanut silmiäni irti Emman viattoman suloisesta vartalosta. Emmalla ei näkynyt vielä merkkiäkään karvoista, eikä rintojakaan käytännössä vielä ollut, mutta tytön selvästi suurentuneet vaaleanpunaiset nännit antoivat hienovaraisen vihjeen tulossa olevasta muutoksesta. Mä en ollut nähnyt Emmaa alastomana enää vuosiin – viimeksi me oli nähty toisemme saunassa melkein kolme vuotta sitten, juuri vähän ennen kuin mun murrosiän ensi merkit oli alkaneet näkyä. Mä olin ollut kai muutamaa kuukautta vajaa 11 silloin ja Emma oli ollut 8-vuotias rääpäle. Mutta nyt Emmasta oli tullut 11-vuotias esimurkku, enkä mä malttanut olla katsomatta. Emma räpytteli silmiään unisena yrittäen taistella itseään takaisin todellisuuteen unen viimeisten rippeiden vielä pitäessä hetken otteessaan. Lopulta Emma sai itsensä sen verran hereille, että tilanteen saama käänne valkeni myös hänelle. - Hullu! Mitä sä oikein tunkeet tänne! Emma huudahti, mutta yön jäljiltä käheä ääni sai huudon kuulostamaan lähinnä tukahdetulta. - Sori, en mä tiennyt... Ja kun kello on jo yli kymmenen, niin mä aattelin herättää, koitin sopertaa vastaukseksi. - Eiks täällä saa edes omassa huoneessaan nukkua rauhassa, Emma jatkoi, ja äänestä kuulsi sekoitus pelkoa, noloutta ja kiukkua. - Sori nyt, en mä oikeesti tahallani... Mut miks sulla ei oo ollenkaan vaatteita? mä jatkoin muka viattomasti. Emma ei sanonut mitään, kiskaisi vain peiton takaisin alastoman vartalonsa suojaksi ja piilotti koko ajan voimakkaammin punastuvat kasvonsa lakanoihin. - Mee pois! kuului tukahtunut huuto peiton alta. Mä mietin, harkitsin hetken jo lähteväni ja jättäväni pikkusiskon rauhassa häpeämään pois nolostumistaan, mutta kiskaisin sitten kuitenkin työpöydän tuolin lähemmäs sänkyä ja kävin istumaan. - Höhlä, no en tietty kerro! Nää on tyttöjen juttuja, eikä niistä hiiskuta äidille, mä tokaisin pikkusiskon pelokkuudesta lievästi huvittuneena. Mä sormeilin mun pikkuhousujen kaulusta ja tunsin samalla oudon kiihotuksen tunteen alkavan herätä mun sisällä. Siitä asti kun mä olin alkanut kiinnostua seksistä, mä olin huomannut olevani kiinnostunut myös toisista tytöistä ja niiden vartaloista. Olin mä kiinnostunut myös pojista – mulla oli koulussa montakin ihastusta, ja monta kertaa mä olin koittanut mielessäni kuvitella, miltä pippeli näyttää – mutta yhtälailla mua kiinnosti myös tyttöjen vartalot. Ajatus toisen tytön nähden riisumisesta oli jotenkin oudolla tavalla kiihottava, ja tällä kertaa toinen tyttö oli vielä mun oma sisko! Mä kohottauduin seisomaan ja kädet vähän täristen tartuin housujen kaulukseen. Mä kiskoin housut ja pikkupöksyt yhtenä myttynä nilkkoihin ja pujotin sitten housumytyn kokonaan pois jalasta. Emman katse oli nyt nauliintunut mun navan alle. Ihmetyksen vallassa Emma mittaili mun paljasta vartaloa katseellaan eikä vieläkään sanonut sanaakaan. Mä nautin Emman uteliaasta ja häikäilemättömästä katseesta mun vartalolla ja tunsin tutun kosteuden valtaavan alaa mun kuilun syövereissä. - Säkin voisit ottaa nyt sen peiton pois, mä keskeytin äkkiä pikkusiskon haaveilun. Emma ei sanonut mitään, hymyili vain ujosti. - Ihan tosi, se on paljon kivempaa sillain. Sitä paitsi mähän näin sut jo kerran, mä jatkoin Emman taivuttelua. Emma ei edelleenkään sanonut sanaakaan, ja hetken mä jo luulin koko suunnitelman kuivuvan kasaan, mutta sitten äkkiä Emma tempaisi peiton sivuun ja paljasti pikkutyttömäisen siron vartalonsa uudelleen katseltavaksi. Muodot olivat vielä enimmäkseen lapsen – lantio oli kapea ja peppu pieni ja siro – mutta saatoin helposti jo kuvitella, millainen koulupoikien märkien unien kohde mun pikkusiskosta muutamassa vuodessa vielä tulisi. Mun silmissä Emma oli kuitenkin suloisin juuri tällaisena, ja vielä tänään Emma oli mun pikkusisko – ja kokonaan mun! Mä annoin mun katseen vaeltaa Emman nuoren vartalon joka sopukassa, ja äkkiä mä tunsin sen saman oudon tunteen, jonka mä olin oppinut ensi kertaa tuntemaan Emman ikäisenä – tunteen, joka syntyi toisen tytön alastoman vartalon katselusta. Tunteen, jonka mä olin saanut niin usein kokea – milloin uimahallin suihkussa, milloin yökyläilyjen saunareissuilla kavereiden paljaita pimppejä tirkistellessä. Mä muistan vieläkin, miten mun sydän hakkasi, kun Suski ensimmäistä kertaa yökylässä ehdotti lääkärileikkejä ja esitteli mulle uuden jännittävän maailman, jonka kaksi 11-vuotiasta tyttöä voi lahjoittaa toisilleen. Tai miten kiihottavaa joka kerta oli katsella, kun uimahallissa joku vielä itseään ujostelematon tyttö kiipesi vastapäisille lauteille ja nosti jalat koukkuun niin, että koko viaton vaaleanpunaisuus tuli irvokkaasti esille. Se, että Emma oli mun pikkusisko, ei auttanut mua hillitsemään tunteitani. Ahnaasti mä annoin katseen tarkentua sinne, missä sirot reidet yhtyivät muodostaen väliinsä kauniin pyöreän kummun. Emman tiukasti yhteen puristuneiden reisien välistä pilkotti sievä pikkupimppi, jonka pulleiden häpyhuulten välissä näkyi syvä uurre. Mutta pikkusiskon jalkojen välissä pilkotti jotain muutakin, jota mä en ollut edellisellä kerralla kaiken hämmennyksen keskellä edes pannut merkille – pystyn vaon keskeltä työntyi aivan selvästi esiin kaksi vaaleanpunaista lerpaketta. Vaikka Emman asento vaikeuttikin kunnon käsityksen saamista, mä olin varma näkemästäni – Emman pimpinhuulten välistä pilkottivat esiin pienet häpyhuulet! Se näky sai mun kiihotuksen voimistumaan rajusti, ja vaikka mä koitin olla tuijottamatta liikaa, pään sisällä laukkasi jo villejä ajatuksia siitä, miltä Emman pimppi mahtaisi näyttää koko sisäisessä kauneudessaan! - Voisitko sä koukistaa sun jalkoja, niin mä näkisin paremmin? mä jatkoin ääni jännityksetä väristen, enkä tajunnut oikein itsekään, mistä tuo oudon kuuloinen ehdotus oli tullut äkkiä mun mieleen. Emma ei sanonut mitään, hymyili vain ujosti. Mä olin varma, ettei Emma uskaltaisi näyttää mulle vilaustakaan, mutta samassa mä sain hämmästyksekseni katsella, kun pikkusiskon pienen ja viattoman pimpin salaisuudet kuoriutuivat esiin kuin päiväperho kotelostaan aivan mun silmien alla. Ketterästi sirot jalat vetäytyivät koukkuun kuin ponnistamaan valmistautuvalla sammakolla. Sitten pienet jalkaterät painautuivat rutinoituneesti yhteen, ja polvien kääntyessä sivulle pieni vaaleanpunainen maailma avautui mun ihasteltavaksi. Mä tujotin haltioituneena Emman pimppiä. Ulompien häpyhuulten pullean pyöreät muodot erottuivat nyt vieläkin selvemmin kuin äsken – muodoissa oli jotain samaa kuin niissä lukuisissa muissakin Emman ikäisten tyttöjen pimpeissä, joita olin aina salaa uimahallin suihkussa tirkistellyt. Asennon ansiosta häpyhuulet olivat reilusti raollaan, ja niiden välistä pilkisti kauniin vaaleanpunainen maailma, jossa kaikki oli vielä niin sievää ja lapsenomaista. Ja siellä keskellä, kutsuvasti raollaan olevan pimpin aukon molemmilla puolilla, heilui kaksi vaaleanpunaista norsunkorvaa, jotka olivat samaan aikaan vielä niin sievät ja viattomat, mutta kuitenkin irvokkaalla tavalla kiihottavat. Näky oli liikaa mulle – mä en enää pystynyt hillitsemään itseäni. Kädet täristen mä kurotin kohti kutsuvasti raollaan olevaa pimppiä. Tyttölimaa ei vielä näkynyt – ehkä Emma koki tilanteen vielä enemmän jännittävänä kuin kiihottavana – mutta mä en välittänyt, mä halusin vain saada koskea Emmaa. Emma värähti kuin sähköiskun saaneena, kun mun sormet tavoittivat kohteensa. Hitaasti mä annoin mun sormien vaeltaa pikkusiskon sileän viattoman pimpin poimuissa hyväillen hellästi sen joka sopukkaa. Koko ajan mä odotin Emman vastareaktiota, mutta sitä ei koskaan tullut. Mä olin täysin varma, että pikkusisko nautti mun kielen jokaisesta kosketuksesta, eikä mulla ollut aikomustakaan lopettaa. Ahnaasti mä annoin mun kielen seikkailla ja levittää lisää liukastetta pimpin joka sopukkaan. Mä tunsin Emman suolaisen maun suussani – muistot muutaman vuoden takaisista seikkailuista Suskin kanssa palautuivat elävinä mieleen. Nyt, ensimmäistä kertaa koko aikana, mä tunsin, miten pikkusiskon hengitys alkoi käydä raskaaksi ja muuttua pian huohotukseksi. Mua kiihotti ajatus siitä, että juuri sillä hetkellä mun oma viaton pikkusiskoni oli omassa pienessä maailmassaan ottamassa ensimmäisiä haparoivia askelia seksuaalisuuteen ja selvästi nautti matkasta! - Ootko sä koskaan kokeillut mitään sun sisään? mä koitin rohkaista uudelleen. Mä tunsin mun kiihotuksen kasvavan. Mä en ollut varmaan vielä koskaan ollut näin märkä, ja mä tunsin melkein täriseväni kiihotuksen voimasta. Välittämättä enää mistään mä kumarruin Emman hennon vartalon ylle ja kurotin mun huulet kohti kutsuvana odottavia vaaleanpunaisia nännejä. Emma voihkaisi mun huulien koskettaessa vielä viattoman litteää rintakehää, ja mä tunsin, miten pieni nänni mun huulien välissä kovettui hetkessä kovaksi kuin herne. Mä annoin mun huulien seikkailla, ja joka lipaisulla Emma tuntui värähtävän kuin sähköiskun saaneena. Mun sormien otteet Emman pimpissä kävivät refleksinomaisesti rajummiksi hetki hetkeltä, ja mä tunsin, miten kosteutta levisi nyt pienen aukon suulta kaikkialle pimpin poimuille. Emman huohotus kävi koko ajan raskaammaksi, ja suusta purkautui ynähdyksiä ja voihkaisuja entistäkin tiheämmin. Lopulta, kuin salama kirkkaalta taivaalta, raju orgasmi iski Emmaan. Mä tunsin, miten Emman vartalo kiemurteli ja nytkähteli mun käsissä kuin sairaskohtauksen otteessa, ja pikkusiskon suusta purkautui lähes eläimellinen ulvonta. Orgasmi tuntui kestävän loputtomiin, ja aalto toisensa jälkeen vyöryi loputtomana virtana saaden Emman sätkimään kuin näkymättömien lankojen nykimänä. © Oikoluku korjaukset ja taitto.saarinen © orkku.net/novellit wwww Kiitokset kitjoittajalle |
Palautetta saa antaa. kotisivu.palaute@gmail.com
tai vieraskirja jjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjj © copyright saarinen2022