Raivalassa huhtikuussa 1930 syntynyt Erkki Järvenpää oli neljän kuukauden ikäinen, kun hän muutti vanhempiensa Helmi ja Eino Järvenpään ja sisarustensa kanssa samalle kylälle Kankaanpää-nimiselle tilalle. Hän asuu yhä tilalla, jossa viljelyksiä jatkaa hänen nuorempi poikansa.
Erkki ja rauni järvenpää- kotimaisema 1960
Eino-isä kuoli vuonna 1941
Helmi ja Eino Järvenpäällä oli seitsemän lasta, joista kuusi vanhinta poikia ja nuorimmaisin tyttö. Tilalla oli lypsykarjaa, lihakarjaa ja sikoja sekä viljelystä. Tilan kokonaispinta-ala on toistasataa hehtaaria. Erkki Järvenpää oli 11-vuotias, kun hänen isänsä kuoli vuonna 1941. Samana vuonna vanhin pojista, Väinö, katosi sodassa. Väinö Järvenpää löytyi 2,5 vuotta myöhemmin. Hän oli kaatunut Tuuloksessa.
— Meillä oli kotona pitkä odotus. Ajattelimme, että hän voi olla so tavankina. Kotiin tiedon Väinön kaatumisesta toi veljeni, jolle pappi oli kertonut suruviestin kirkon kylällä, Erkki Järvenpää sanoo. Hänen kaksi vanhempaa veljeään joutuivat rintamalle vuonna 1942. Kumpikin palasi aikanaan takaisin lievästi haavoittuneina. Erkki Järvenpää oli sota-ajan kotona pikkuveljensä ja -siskonsa kanssa. Vanhempien veljien ollessa sodassa hänen vastuullaan oli auttaa äitiä talon töissä.
Hannu ja Harri Järvenpää Leija-hevosen seurassa
Paljon töitä 13-vuotiaalla
Erkki Järvenpää sanoo, että talon töihin noustiin aamuvarhain. Hän auttoi kaikissa askareissa parhaansa mukaan.
— Airin kanssa aloitimme aamulla navetalla. Meillä oli alle 10 lehmää, ja ne lypsettiin käsin. Navetta oli aika välttävässä kunnossa. Navetalta siirryin päiväksi
maataloustöihin. Traktoria meillä ei ollut, vaan yksi hevonen, kun toinen piti antaa sotaan.
Hevonen kyllä palasi aikanaan sodasta kotiin, ja aika hyväkuntoisenakin. Hyvin sitä oli pidetty.
Järvenpää muistaa hyvin, kuinka hän haki hevosen Parkanon asemalta Kairokoskelta. Heti hän tunnisti hevosen, ja hevonen tunsi sekä hänet että kotitilansa, kun sinne pääsi. Hevonen oli tilalla tärkeä apu. 13-vuotiaana Järvenpää aloitti metsäajot, jotka hän teki yksin. Työsarkaan hän joutui kylmiltään, mitä nyt oli joskus sivusta seurannut miesten metsätöitä Halkojen ajaminen oli raskasta nuorelle pojalle.
— Halot piti pinota 2 metriä 20 senttisiksi pinoiksi. Yksin työskenteleminen oli vaikeaa.
Aina metsässä jotain haaveriakin sattui, mutta ei mitään vakavampaa. Naapurit auttoivat toinen toistaan. Peltotöissä autettiin taloissa, joista hevonen oli luovutettu rintamalle. Kylvöt tehtiin 1940-luvulla käsin. Järvenpää muistaa hyvin, kuinka heitti siemenet vakasta maahan. Kylvökone hankittiin taloon 1950-luvun vaihteessa, ensin hevosvetoisena. Traktori ostettiin tilalle 1960-luvun loppupuolella. — Ensimmäinen traktori oli Valmet, ja samassa merkissä on pysytty kaikki vuosikymmenet.
Traktorikaupat Markku Sipilän kanssa 1960-luvulla
Koulussa sai hyvää oppia
Maatilan työt veivät paljon aikaa, mutta sitä piti löytyi myös koulunkäynnille. Raivalan koulu sijaitsi tien toisella puolella, joten
koulutaipaleeseen ei Erkki Järvenpäällä kulunut aikaa.
— Pääsin päivällä käymään kotona syömässäkin, kun piti vain kävellä tien yli. Alakoulussa, jota käytiin 2 vuotta, opettajina olivat Hilja Murtoja Elisa Rahikka. Yläkoulu kesti 4 lukuvuotta, ja opettajana oli Esteri Syvänen. Lisäksi jatkokoulu kesti 2 vuotta.
— Jatkokoulu oli ikään kuin yläaste. Nämä luokat kävin läpi. Raivalan koulussa oli parhaimmillaan 80 oppilasta.
— Oppilaita oli paljon, kun rakennettiin Pori-Haapamäki-rataa. Talvisodan alkaessa oli karjalaisia sijoitettuina taloihin, ja silloinkin oli
koulussa paljon lapsia.
Opettajia Järvenpää kehuu päteviksi. Kurinpito-ongelmia ei ollut.
— Oppia sai, jos oli valmis ottamaan sitä vastaan. Tunneilla kuunneltiin opettajaa. Hiljaisuus
lankesi luokkaan, kun opettaja tuli paikalle. Kuri säilyi yleensä opettajan tuimalla katseella.
Jos ei säilynyt, niin yhtenä kurinpito keinona joutui tunniksi nurkkaan seisomaan, ja se kyllä
tehosi. Opettajilla oli tuohon aikaan auktoriteetti kohdallaan. Kyläkoulu lakkautettiin vuonna 1969. Oppilaspulasta ei ollut kyse Raivalan koululla, vaan uudemmalla, vuonna 1953 valmistuneella Kuusiluoman koululla, jonne oppilaat siirrettiin. Raivalan vuonna 1897 valmistunut hirsikoulu palvelee nykyisin kylätalona.
1800-luvun aitta ja Valmet
Raivalan lavalta löytyi puoliso
Viikonloppuisin nuoriso kokoontui Raivalan lavalle, joka oli rakennettu 1950. Järvenpää muistaa, kuinka lavan avajaisia vietettiin juhannuksena ja väkeä oli yli 300. Raivalan lavasta tuli suurmenestys, jonne tultiin pitemmänkin matkan takaa tanssimaan. Lattia oli sopivan
luistava ja pelimannit taitavia. Tanssit oli joka viikonvaihteessa yli 10 vuoden ajan ennen kuin menestys hiipui, kun suuret tanssilavat rakennettiin ja väki siirtyi niihin. Järvenpää kertoo, että Raivalan lavalla pelimannit olivat omalta kylältä ja kauempaa, ainakin Ikaalisista, Jämi-järveltä ja Karviasta.
— Mäntykankaalla sijainnut lava oli tärkeä paikka, jossa moni paikallinen tapasi tulevan
puolisonsa. Siellä minäkin näin ikaalislaisen Raunin, jota hain tanssimaan. Muutama vuosi
myöhemmin, vuonna 1960 menimme naimisiin.
Jo aikaisemmin Erkki Järvenpää oli rakentanut uuden talon. Hän on rakentanut myös tilan talousrakennuksen ja kolme hallia.
Rauni ja Erkki Järvenpää ahkeroivat yhdessä maatalon töissä, joita oli paljon.
— Päivän töiden lisäksi valvoimme monet yöt navetalla, ja emakkojen poikiessa. Paljon on muistoja noilta ajoilta.
Pariskunta sai kaksi poikaa. Elämä oli työntäyteistä, ja antoisaa.
— Meillä oli Raunin kanssa hyvä avioliitto, ja ehdimme olla naimisissa 59 vuotta, Erkki
Järvenpää sanoo. Rauni Järvenpää kuoli alkukeväällä 2019.
Kylvön siunaus. Erkki Järvenpää kylvöjä Erkki Hirvi siunaus
Kovesjoen alueella 80 savua
Järvenpään aikana elämä kylällä on muuttunut suuresti. Koulut on lakkautettu, ja mennyttä aikaa ovat myös
kyläkaupat, joita parhaimmillaan oli useita.
— Meillä on kuitenkin Kovesjoen alueella varsinaisia asukkaita 80 savussa, vaikka se on vaikea
uskoa. Moneen kertaan olen talot käynyt läpi, ja luku pitää paikkansa, Järvenpää vakuuttaa. Hän on käynyt vuosikymmenten aikana jokaisessa alueen taloudessa. Kesäasuntoja Järvenpää arvioi olevan 80-100. Kokonaan tyhjillään on 10-15 taloa.
