Henkilöt kertovat tapahtumista kuten he ne tuolloin muistavat. Haastattelut on tehnyt ja koonnut yhteen Leena perälä.

Elli muisteli traagista tapahtumaa juhannuksena 1928.
Elli Mäntylä oli ollut silloin pikkutyttö ja istunut äitinsä sylissä, kun jokin kauhea räjähdys
tapahtui. Elli-emäntä muistaa vain kaaoksen ja ennen kaikkea sen, miten aivan vieras setä tempaisi
hänet äitinsä sylistä vei ulos nurmikolle, jolloin heti tuli kova kaatosade. Lapsen suuri hätä
oudossa tilanteessa ja äidistä eroamisesta purkautuivat rajuna itkukohtauksena.

Ihmisiä seisoo kirkon edessä

Irja Kemillä, joka pikkutyttönä oli istunut kirkossa äitinsä sylissä. Ikkunasta pelastetut itkevät lapset oli viety Sahromaalle ja Nummiselle, josta vanhemmat sinen heidät hakivat pois.