 RAVINTO
Kameleontti on naamioitumisen mestari. Se muuttaa väriään ympäristönsä mukaan erehdyttääkseen saaliseläimiään, hyönteisiä ja hämähäkkejä.
Kameleontti pysyy hievahtamatta paikoillaan pyöritellen silmiään eri tahoille, kunnes havaitsee saaliin. Se ryömii hitaasti lähemmäs ja sinkauttaa salamannopeasti hyönteiseen pitkän kielensä, jonka tahmeaan kärkeen saalis tarttuu. Kieli on ulostyönnettynä ruumiin pituinen.
Ympäristön mukainen väritys paitsi auttaa kameleonttia väijymisessä myös suojaa tulemasta itse havaituksi ja syödyksi.
LISÄÄNTYMINEN
Kameleontti on erakko luonne, joka ei suvaitse lajitovereitaan lisääntymisajan ulkopuolella. Koiras puolustaa reviiriään tiukasti kilpailijoita vastaan ja pyrkii karkottamaan ne nielemällä ilmaa ja pullistumalla mahdollisimman kookkaaksi. Kameleontilla on sisäinen hedelmöitys matelijoiden tapaan. Koiras ja naaras parittelevat puussa. Naaras poistuu oksistosta vain munimista varten, jonka ajankohta on loppukesä.
Naaras valitsee munintapaikaksi auringon lämmittämän puun tyven. Se munii noin 30 munaa ja peittää ne maalla. Sitten se nousee taas puuhun ja jättää munat hautumaan oman onnensa nojassa. Munan sisällä kameleontin alkio kuluttaa ruskuaispussinsa sisältöä aivan linnunpoikasen tapaan. Seuraavana keväänä se on valmis kuoriutumaan. Poikanen rikkoo erityisellä munahampaallaan kuoren ja kömpii ulos. Se on syntyessään hyvin samanmuotoinen kuin aikuinen. Maanpinta on pikku kameleontille vaarallinen paikka, ja siksi se nousee ensi töikseen puuhun ja lähtee hakemaan ensimmäistä ateriaansa.
|
VÄRINVAIHTO
Ympäristöön sulautuminen on hitaan kameleontin ainoa puolustuskeino petoja vastaan. Kameleontin väri ei vaihtele laidasta laitaan, eikä sakkilaudalle asetettu otus muutu ruudulliseksi. Kullakin lajilla on perusvärinsä, joka vastaa sen elinympäristöä. Värinmuutokset ovat pieniä ja vastaavat
ympäristön valon ja varjon muutoksia. Läpikuultavan nahan alla on punaisia ja keltaisia värisoluja, ja niiden alla puolestaan valoa heijastavat sininen ja valkoinen kerros. Sisimpänä on ruskeaa pigmenttiä. Värin muutokset perustuvat värisolujen värillisen alueen laajenemiseen ja supistumiseen. Myös monet kalalajit vaihtavat väriä, mutta hitaammin kuin kameleontti.
Kameleontti noudattaa ympäristönsä vihreitä sävyjä. |
TIESITKÖ TÄMÄN?
• Eräillä kameleonttilajeilla on päässään erilaisia kohoumia. Jacksoninkameleontilla Chameleo Jacksonii on kolme pelottavan näköistä sarvea.
• Kun kameleontti ei ole tarttunut hännällään mihinkään, se pitää sen kerälle kierrettynä.
• Euroopankameleontti on heimonsa pohjoisin laji. Kaikki muut elävät Afrikassa ja Aasi-an lämpimissä osissa.
|
ERITYISIÄ SOPEUTUMIA
Värinvaihtokyky ei ole kameleontin ainoa erityispiirre. Kameleontti pystyy suuntaamaan ja tarkentamaan katseensa eteenpäin ihmisen tavoin, mutta osaa myös käyttää silmiään erikseen, jolloin sillä on kaksi erillistä, laajaa näkö-kenttää. Saaliiden ja petojen tähyilyssä sen silmät ovat täten hyvin tehokkaat.
Kameleontin kylkiluiden ja keuhkojen rakenteen vuoksi sen ruumis on hyvin kapea. Tämä auttaa sen piilottelua lehvästössä. Myös sen kieli on erikoislaatuinen (ks. takasivua).
Kameleontilla on matelijan suomuinen nahka, jonka se luo aika ajoin kasvaessaan. Se luo samalla myös erikoisten, silmän mukana liikkuvien silmäluomiensa nahan. Kameleontilla on pitkä tarttumahäntä, jota se käyttää viidentenä raajana.
|
