Ulkonäkö ja koko

Puikeat, sahalaitaiset lehdet. Pienet siniset, sinivioletit, ruusunpunaiset tai valkoiset nuokkuvat kukat. Valkoiset heteet. Syksyllä koristeelliset siemenhaituvapallot. Kukkii runsaiten aurinkoisessa paikassa, menestyy myös puolivarjossa ja varjossa. Muuten vaatimaton laji, joka viihtyy melkein kaikkialla. Kiipeilee mielellään puissa ja pensaissa. Korkeus. 1,50 - 4 m.

Kestävä ja terve, pienikukkainen alppikärhö kukkii 3–4 viikkoa touko–kesäkuun vaihteesta lähtien. Kukat ovat kellomaisesti nuokkuvat, siniset ja valkoheteiset. Toisinaan laji kukkii syksyllä toisen kerran hillitymmin. Se menestyy Oulun korkeudelle asti ilman talvisuojausta. (CLEMATIS ALPINA)

Alppikärhön ja siitä polveutuvien risteymien eli tarha-alppikärhöjen kukat muodostuvat edelliskesän versoihin, joten ne nuorennetaan mieluiten leikkaamalla versot alas kukinnan jälkeen. Nämä ohutjuuriset kärhöt voi istuttaa entiseen kasvusyvyyteensä. Ne kukkivat ahkerasti varjossakin ja menestyvät monenlaisilla kasvualustoilla lukuun ottamatta märkiä ja rutikuivia maita. Kukinnon väri: erivärisiä, lila/violetti, valkoinen, punainen, vaalean sininen Alppikärhö
(Clematis alpina) on kärhöihin kuuluva, jota kasvatetaan koristekasvina. Kukissa on neljä yleensä sinisävyistä terälehteä. Hedelmystöt ovat pallomaisia ja pähkylät pitkäkarvaisia. Alppikärhö kukkii edellisen vuoden versoilla jo alkukesästä, selvästi aikaisemmin kuin muut kärhöt.

Kärhöjen versot ovat tyvestä puutuneet. Pitkäruotiset lehdet ovat vastakkain oksissa - ruoti kiertyy tuen ympärille. Lehtilapa on päätöparinen tai sormilehdykkäinen. Kauniit kukat ovat lehtihangoissa tavallisesti yksittäin tai pieninä ryhminä. Hedelmät ovat pähkylöitä, joita koristavat pitkät kodat.

1-, 3-tai 5-lehdykkäinen, toisinaan 2 kertaa sormilehdykkäinen. Kukat kaksineuvoisia, yksittäin - kolmittain lehtihangassa tai harvoin kukinto kartiohuiskilo; kehä tav. 4-lehtinen, erilehtinen, teriömäinen; uloimmat heteet joskus teriömäisiä; heteitä paljon. Hedelmä pitkäotainen pähkylä.

Levinneisyys

vyöhykkeellä I - V. Meillä kasvatetut lajit ovat kotoisin Etelä-Euroopasta ja Aasiasta. Vain siperiankärhön luontainen levinneisyysalue ulottuu Suomeen, mutta laji on erittäin har­vinainen ja rauhoitettu. Alppikärhö, siperiankärhö ja kiinan-kärhö menestyvät puutarhoissa Lapin rajoilla asti. Hedelmän ota 3-5 cm, karvainen. VI, (IX). — Tuoreissa, niukka — runsasravinteisissa havumetsissä.

Elinympäristö

Tuore, humus (+) Ravinteet: ++ Kalkkipitoisuus: + Sopii myös kivikkoon, seinustalle säleikköön ja pergolaan. Köynnöstä ei istuteta aivan puun juurelle, vaan hieman kauemmas rungosta. Versoja voidaan aluksi hieman tukea. Kastele alkukesästä. Voi leikata toukokuussa. Useimmat kärhöt viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla tuoreessa, runsasravinteisessa maassa. Tukeen lehtiruodeilla kiinnittyvä köynnös, yksittäis- ja suojapensas.