Alppiruusu (risteymä) - Rhododendron sp. |
|||
|
Ulkonäkö ja koko(Puisto alppiruusu) Matala, ikivihreä pensas. Leveä, jäykät haarat. Helppo muotoilla. Viihtyy varjoisalla seinustalla tai puun suojassa. Soikeat, päältä tummanvihreät, alta vaaleanvihreät lehdet ovat 8-12 cm kokoiset. Nuput kehittyvät oksien kärkiin syksyllä. Sarjamaisessa kukinnossa 15-20 leveää, kellomaista kukkaa. Kukki alkukesästä. Hidaskasvuinen. Ainavihannat alppiruusut ja kesävihannat atsaleat ovat kanervakasveja. Ne kuuluvat Rhododendmn-sukuun, jossa on kaikkiaan noin 800 pensasta ja puuta. Monet lajit suosivat hapanta kasvualustaa ja viihtyvät muutenkin metsäisessä, puolivarjoisessa paikassa havukasvien läheisyydessä. Suomalaiset metsäpuutarhat ovat niille erinomaisia kasvupaikkoja, kunhan kasvatukseen valitaan ilmastoon sopivia ja kestäviä lajikkeita. LevinneisyysVyöhykkeet: I - II Alppiruusut ovat kotoisin Itä-Aasiasta. Ne on tuotu Eurooppaan 1800-luvun alussa. Suurin osa lajeista elää Kiinan eteläosissa ja Himalajan alueella, Japanissa ja Kaakkois-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Lajikkeet: 'Hellikki', 'Pohjolan Tytär', 'Elviira', 'Haaga', 'Helsinki University', 'P. M. A. Tigerstedtii', 'St. Michel', 'Kullervo' ja 'Pekka'. Ne menestyvät hyvin Keski-Suomessa asti ja usein vielä pohjoisempanakin. |
||
|
ElinympäristöSuora auringonpaahde on haitaksi. Sekoitus kompostimultaa, hiekkaa ja lannoittamatonta kasvuturvetta. ja mieluiten kostea. Myrkyllinen. Alppiruusut viihtyvät useimmiten puolivarjoisella tai varjoisella paikalla, tuoreessa tai kosteassa, melko ravinteisessä maassa. Muikta lajeja, Mustila - Japanin, Siroten, Caroliina, Tiuku, Haaga, Hellikki sekä wikibedia - Virginianalppiruusu. |
Lähteet: | wikibedia | Puutarha.net |
Sisällysluetteloon |