Alppiruusu (risteymä) -
Rhododendron sp.
 
Mahonia
Kuvassa näkyy: kukat
Kuvaus pvm: 22.6.1982
Kuvaus paikka: Lähikuva, Helsinki Haaga

Ulkonäkö ja koko

(Puisto alppiruusu) Matala, ikivihreä pensas. Leveä, jäykät haarat. Helppo muotoilla. Viihtyy varjoisalla seinustalla tai puun suojassa. Soikeat, päältä tummanvihreät, alta vaaleanvihreät lehdet ovat 8-12 cm kokoiset. Nuput kehittyvät oksien kärkiin syksyllä. Sarjamaisessa kukinnossa 15-20 leveää, kellomaista kukkaa. Kukki alkukesästä. Hidaskasvuinen.

Maamme suurin alppiruusupuisto sijaitsee Elimäellä Mustilassa, jossa kasvaa yli 50 lajia ja lajiketta.

Ainavihannat alppiruusut ja kesävihannat atsaleat ovat kanervakasveja. Ne kuuluvat Rhododendmn-sukuun, jossa on kaikkiaan noin 800 pensasta ja puuta. Monet lajit suosivat hapanta kas­vualustaa ja viihtyvät muutenkin metsäi­sessä, puolivarjoisessa paikassa havu­kasvien läheisyydessä. Suomalaiset metsäpuutarhat ovat niille erinomaisia kasvupaikkoja, kunhan kasvatukseen valitaan ilmastoon sopivia ja kestäviä lajikkeita.
Suomessa kasvatettavat alppiruusut ovat useimmiten 1—2 m korkeita runsashaaraisia pensaita. Poikkeuksena on muun muassa mustilanalppiruusu, joka kasvaa pystyvartisena jopa yli 4 m korkeaksi, valkokukkaiseksi pikkupuuksi; sen puumaisuutta voi korostaa alaoksia leikkaamalla. Se menestyy hyvin vielä Oulun korkeudellakin.

Kaikilla alppiruusuilla ja atsaleoilla on terttukukinnot oksien latvoissa. Runsaan kukinnan varmistamiseksi pensaita on kasteltava huolellisesti loppukesällä ja syksyllä, jotta kukkanuppujen kehittymi­nen ei kärsisi kuivuudesta.

Alppiruusut ja atsaleat ovat upeita koristekasveja, joista on risteyttämällä jalostettu lukemattomia lajikkeita. Suomessa on jalostettu alppiruusuja vuodesta 1973, ja uusia kestäviä lajik­keita on ollut saatavilla jo 1980-luvulta lähtien. Näitä ovat muun muassa nukka-alppiruusun ja marjatanalppiruusun risteymät

Levinneisyys

Vyöhykkeet: I - II

Alppiruusut ovat kotoisin Itä-Aasiasta. Ne on tuotu Eurooppaan 1800-luvun alussa. Suurin osa lajeista elää Kiinan etelä­osissa ja Himalajan alueella, Japanissa ja Kaakkois-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa.

Lajikkeet: 'Hellikki', 'Pohjolan Tytär', 'Elviira', 'Haaga', 'Helsinki University', 'P. M. A. Tigerstedtii', 'St. Michel', 'Kullervo' ja 'Pekka'. Ne menestyvät hyvin Keski-Suomessa asti ja usein vielä pohjoisempanakin.

Alppiruusut
 

Elinympäristö

Suora auringonpaahde on haitaksi. Sekoitus kompostimultaa, hiekkaa ja lannoittamatonta kasvuturvetta. ja mieluiten kostea. Myrkyllinen. Alppiruusut viihtyvät useimmiten puolivarjoisella tai varjoisella paikalla, tuoreessa tai kosteassa, melko ravinteisessä maassa.

Muikta lajeja, Mustila - Japanin, Siroten, Caroliina, Tiuku, Haaga, Hellikki sekä wikibedia - Virginianalppiruusu.

Lähteet: wikibedia Puutarha.net
Sisällysluetteloon