Ulkonäkö ja koko

Pystyhaarainen; 1-1.5 m. Korvakkeet piikkimäisiä; ruoti n. lehdykän pituinen; lapa 4-lehdykkäinen; keskiranka 5-15 mm, otaan päättyvä; lehdykät 5-25 mm, vastapuikeita, tylppiä tai lanttoja, otakärkisiä. Kukat yksittäin tai 2-4 yhdessä; perä 15-20 mm; teriö 20 mm, keltainen. Palko 2-4 cm. Hernepensaat ovat kesävihantia yksikotisia pensaita, jotka ovat toisinaan piikkisiä. Lehdet sijaitsevat kierteisesti. Lehdet ovat parilehdykkäisiä ja tasaparisia. Lehtien keskiranka on tavallisesti otaan päättyvä. Lehdykät ovat ehytlaitaisia. Kaksineuvoiset kukat sijaitsevat lehtihangoissa yksittäin tai 2–4 yhdessä. Verhiö on kellomainen ja teriö perhomainen ja keltainen. Hedelmä on pitkä ja kapea palko.

Levinneisyys

VI. — Joki­varsien pensaikoissa, erilaisissa metsissä sekä joskus metsäaroilla ja aroilla; eteläboreaalinen - temperaattinen, mantereinen. Suomessa joskus viljelykarkulainen. I-VI Aur Kui Ra++ Hi+ So+

Euroopanhernepensas kukkii kesäkuussa, jolloin siinä on runsaasti hernekasvien perhomaisia, keltaisia kukkia. Sen ruotsinkielinen nimi lyckobladsbuske, onnenlehtipensas, kuvaa hyvin sen apilamaisia heleänvihreitä lehtiä. Ne muodostuvat neljästä lehdykästä, jotka ovat muodoltaan vastapuikeita, tylppiä ja otakärkisiä, lehden keskiranka päättyy otaan.

Euroopanhernepensas on kaunis ja kestävä koristekasvi. Se on talvenkestävä, terve, ei vaadi erityistä hoitoa eikä tee juurivesojakaan. Se viihtyy aurinkoisilla paikoilla ja myös hiekkaisessa maassa, koska muiden hernekasvien tapaan sillä on juurissaan typensitojabakteereita. Se sopii hyvin käytettäväksi aitakasvinakin.

Elinympäristö

Kapeana vyöhykkeenä Kaakkois-Euroopasta Keski-Aasiaan.
Kuvaus: Pystyhaarainen, sirolehtinen pensas, joka kukkii kesäkuussa. Kukat keltaiset hernekasvien kukat.
Kasvupaikka: Aurinko, keskiravinteinen, runsashiekkainen ja -ravinteinen, kuiva. Vyöhykkeet I–VI..