Japaninhappomarja -
Berberis thunbergii
 
Metsävaahtera
Kuvassa näkyy: syysväri, marjat
Kuvaus pvm: 10.10.1995
Kuvaus paikka: Yleiskuva.

Ulkonäkö ja koko

Japaninhappomarja on piikikäs, pysty ja kasvaa 0,5–1 metriä korkeaksi. Edellisen kesän kasvaimen kuori on punaruskea, kuluvan kesän kasvainranka on kalju. Lehdet ovat oksissa kierteisesti. Lehtilapa on 1–3 cm pitkä, vastapuikea, suippotyvinen ja ehytlaitainen. Haaroissa sijaitsevat oralehdet ovat yksipiikkisiä. Kukinto on 2–4-kukkainen sarjamainen terttu, tai kukat ovat yksittäin. Keltaiset kukat ovat kaksineuvoisia. Kehälehtiä on yhdeksän kappaletta, joista sisimmät kuusi ovat terälehtimäisiä. Mesilehtiä ja heteitä on tavallisesti kuusi kappaletta, emejä yksi. Japaninhappomarja kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Kukinnan jälkeen kypsyvät punaiset ja pitkulaiset, kaksisiemeniset marjat.Kasvin raa’at marjat ovat myrkyllisiä, mutta kypsinä ne ovat syötäviä.

0.5-1 m. Edellisen kesän kasvaimen kuori punaruskea. Lehtilapa 1-3 cm, vastapuikea, ehytlaitainen, otakärkinen, alta harvaan korkosuoninen; oralehdet tav. 1-piikkisiä. Kukat yksittäin tai kukinto 2-4-kukkainen sarjamainen terttu. Hedelmä pitkulainen.

Happomarjoja tunnetaan yli 400 lajia Itä-Aasiasta ja Etelä-Amerikan vuoristoista. Ruostehappomarja kasvaa luonnon­varaisena Euroopassa, mutta sen levinneisyys ei ulotu Suo­meen asti, joskin se menestyy hyvin eteläisessä Suomessa ja on monin paikoin levinnyt luontoon viljelykarkulaisena.
Ruostehappomarjaa ja sen lajikkeita ei pidä enää lisätä puutarhakasvatuksessa, sillä ne ovat viljanmustaruosteen väli-isäntiä; sen takia myös niiden viljely myyntiä varten on ollut välillä kiellettyä. Sama rajoitus koskee myös tarhahappomarjaa ja sen lajiketta hurmehappomarjaa.
Happomarjojen ehyet, ehyt- tai hammaslaitaiset, suippo-tyviset lehdet sijaitsevat oksissa kierteisesti; haaroissa on myös teräviä piikkejä. Kukat ovat yksittäin, pareittain tai terttumaisina kukintoina. Hedelmä on marja, jonka sisässä on kaksi siementä

Levinneisyys

Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa.

VI. - Laidunniityillä, erilaisissa pensaikoissa; temperaattinen, mereinen - lievästi mereinen. Suomessa joskus viljelykarkulainen. (I-V)   Aur   Kui   Ra++   Hi+   So+   *  lievästi myrkylliset marjat.

Mongolianvaahtera
 

Elinympäristö

Japaninhappomarja kasvaa alkuperäisenä luonnonkasvina Japanin etelä- ja keskiosissa. Suomessa japaninhappomarjaa kasvaa paikoitellen luonnonvaraisena Alkuperäisellä levinneisyyssalueella Japanissa japaninhappomarja kasvaa laidunniityillä ja erilaisissa pensaikoissa. Suomen luonnossa sitä esiintyy viljelykarkulaisena. Happomarjat viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla kuivassa, melko ravinteisessä maassa.

Lähteet: wikibedia Suomen Puu ja pensaskasvio Pihan ja puutarhan pikku j
Sisällysluetteloon