Juhannusruusu - Rosa pimpinellifolia 'Plena' |
|||
|
Ulkonäkö ja kokoPimpinellaruusu (Rosa spinosissima, synonyymi Rosa pimpinellifolia) on valkokukkainen, hyväntuoksuinen pensasruusu. Pimpinellaruusun kerrottukukkainen lajike juhannusruusu (Rosa spinosissima 'Plena') on perinteinen suomalainen koristepensas. Pystykasvuinen ja -haarainen pensas. Runsaasti juurivesoja. Vanhat versot tummanruskeat, erittäin tiheäpiikkiset. Lehdet himmeänvihreät, 3-9 cm pitkiä. Lehdyköitä yleensä 7-9 kpl. Valkoiset, voimakkaasti tuoksuvat kukat yksittäin edellisen vuoden versoissa. Teriö 5-8 cm. Kukinta juhannuksen tienoilla, noin parin viikon ajan. Kiulukat pallomaiset, 1-1,5 cm, kypsänä mustia. Helppohoitoinen. Nopeakasvuinen. Leviää juurivesoilla runsaasti. Suomalaisissa puutarhoissa kasvatetaan kymmeniä ruusulajeja, ja erilaisten risteymien ja lajikkeiden määrä on vielä paljon suurempi. Vaikka monet ruusut ovat harvinaisia ja tulevat toimeen vain eteläisimmässä Suomessa, useita voi kasvattaa vielä Oulun korkeudella ja jopa Lapissa saakka. Pensasruusut ovat kaikkein kestävimpiä. Monet niistä ovat myös perinnekasveja, joiden menestyminen tiedetään jo useamman vuosisadan ajalta. Erityisesti vanhojen ruusukantojen suosio on kasvanut viime vuosina. Valkokukkainen juhannusruusu ja sen lajikkeet, kuten punertavakukkaiset suvi-ruusu ja papulanruusu, ovat tyypillisiä vanhojen pihapiirien ruusuja, jotka menestyvät myös pohjoisessa. Ne leviävät juurivesojensa avulla tiheäversoisiksi pensaikoiksi.Lehtien lehdykät ovat pieniä, usein pyöreähköjä, kiulukat pallomaisia ja tummia, ruskeanmustia tai tummanpunaisia. Juhannusruusun lajikeryhmässä on myös keltakukkaisia ruusuja, kuten kerrattukukkainen 'Aurora' ja yksinkertainen 'Hesperia'. Myös persian-keltaruusu ja harisoninruusu ovat keltakukkaisia. keltainen, 'Hansa' kerrannainen ja punainen. Neilikkaruusujen pienet, neilikkamaiset kukat sijaitsevat ryhminä. Keijun-ruusun lehdykät ovat ohuemmat kuin kurtturuusulla, kukat ovat punaiset. Neuvoksenruusun kiulukoiden pinnassa on nystysukasia. Nukkeruusu on matala, Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva pensas. Haarat ovat tiheäpiikkiset, lehtien lehdykät kapeat ja kukat pienehköt, ruusunpunaiset, ja laji muistuttaa paljon keijunruusua. Valamonruusu kuuluu ranskanruusun risteymiin. Se on korkea pensas, jolla on suurehkot, kirkkaanpunaiset kukat. Kartanoruususta tunnetaan paljon vanhoja lajikkeita, mutta ne ovat kestäviä vain Etelä- ja Lounais-Suomessa. Kukat ovat kerrannaisia ja punertavia. Lajikkeiden, kuten 'Henri Martinin' ja 'Muscosan', kukkaperät ja verhiöt ovat nystykarvaisia; molemmat kuuluvatkin vuosisatoja vanhojen historiallisten lajikkeiden, sammalruusujen, ryhmään. Myös neidonruusu on ollut kauan suosittu koristepensas, josta tunnetaan paljon valkoisia ja vaaleanpunaisia lajikkeita. Neidonruusutkin menestyvät vain eteläisimmässä Suomessa. LevinneisyysVilli pimpinellaruusu, jossa on yksinkertaiset kukat, kasvaa luonnonvaraisena Länsi-, Keski- ja Etelä-Euroopassa (pohjoisimmillaan Norjassa ja Islannissa) sekä Luoteis-Afrikassa. Kerrottukukkainen juhannusruusu (Rosa spinosissima 'Plena') on Suomessa perinnekasvi; Ruotsissa ja Englannissa se tunnetaan "suomenruusuna". Suomessa sitä kasvaa Lappia myöten. |
||
|
ElinympäristöKasvuympäristö: Kaunis esim. perinnepuutarhassa. Sopii aidanteeseen tai yksittäiskasviksi. Sietää kuivuutta ja paahdetta. Kestää tuulta ja ilmansaasteita. Arka Cl-yhdisteille. Harvennetaan säännöllisesti leikkaamalla. Yli-ikäisen, heikosti kukkivan pensaan voi keväällä leikata "alas". |
Lähteet: | wikibedia | KH-puutarhakeskus | Pihan ja puutarhan pikku j |
Sisällysluetteloon |