Ulkonäkö ja koko

Kalmiat (Kalmia) on kanervakasveihin kuuluva kasvisuku, johon kuuluu lähteestä ja määritelmästä riippuen viidestä kymmeneen lajia. Suvun lajit ovat pienehköjä puuvartisia, yleensä ainavihantia kasveja. Suku on nimetty suomalaisen kasvitieteilijän Pehr Kalmin mukaan.

Kalmiat ovat monivuotisia puuvartisia kasveja, pensaita tai varpuja, joskus pieniä puita. Ne ovat yleensä ainavihantia, laji Kalmia cuneata tosin on kesävihanta. Lehdet ovat vastakkaiset, vuorottaiset tai säteittäiset, ruodilliset, nahkeapintaiset ja laidoiltaan ehyet.

Terttumaiset kukinnot sijaitsevat versojen päädyissä tai hangoissa. Kukinnoissa on yleensä 2–40 kukkaa. Kukat ovat kaksineuvoisia ja symmetrisiä säteittäin. Verho- ja terälehtiä on kumpiakin tavallisesti viisi. Teriö on lähes kokonaan yhteenkasvanut. Hedelmä on pyöreä kota. Yhdessä kodassa on tavallisesti 100–150 yleensä siivekästä siementä.

Kapealehtikalmiaa kasvaa laajana kasvustona Mustilan Tuijalaaksossa lammen liepeillä. Ainavihanta varvikko kukkii heinäkuussa. Silloin ylimmissä lehtihangoissa on runsaasti pieniä, avoimen maljamaisia, ruusunpunaisia kukkia, joiden yläpuolella on kimppuina uusia lehtiä ikäänkuin kruununa.

Kalmia-suvun on nimennyt Carl von Linné suomalaisen apostolinsa Pehr (Pietari) Kalmin mukaan. Linné lähetti Kalmin 1700-luvun puolivälissä neljä vuotta kestäneelle tutkimusmatkalle Pohjois-Amerikkaan. Matkatuomisina hänellä oli monta sataa kasvia, niiden joukossa myös kapealehti- ja leveälehtikalmia (Kalmia latifolia).

Levinneisyys

Vyöhykkeet: I–V. Luontaisena kapealehtikalmia kasvaa Pohjois-Amerikan itäosissa karuissa kangasmetsissä, nummilla, soilla ja kalliomailla. Sillä on useita englanninkelisiä nimiä, jotka kuvaavat sen myrkyllisyyttä, esimerkiksi Sheep-poison, lammasmyrkky, Lamb-kill, karitsansurma ja Calf-kill, vasikansurma. Kotoisin, Pohjois-Amerikan itäosa.

Elinympäristö

Aurinko–puolivarjo, keskiravinteinen, kostea, runsasturpeinen ja -hiekkainen.