Ulkonäkö ja koko

Kiinanlaikkuköynnöksen kirjavat lehdet kiinnittää huomiota kaukaa. Alkukesällä näyttää kuin osa lehdistä on maalattu valkoisiksi kärjestään. Kukinnan jälkeen väri himmenee tai muuttuu punaiseksi. Kiinanlaikkuköynnös on yleensä kaksikotinen, kylmiltä alueilta, tuotettuja yksilöitä, on tavattu myös yksikotisina. Tällainen on "Mustilan taimistolla" myytävä lajike 'Annikki'. Yleisesti viljelty komean valkolaikkuinen köynnös on hedekasvi.

Emikasvien lehdistö on tavallisesti yksivärisen vihreä, mutta marjominen tekee ne komeimmiksi. Marjat ovat pitkulaisia, yksilöstä riippuen 2–4 sentin pituisia ja 1–1,5 cm paksuisia. Ne maistuvat kiiviltä, tämä kuuluu samaan sukuun kiivin (Actinidia deliciosa) kanssa, ja täysin kypsänä parhaisiin köynnöksiin kehittyy hienoja metsämarjan aromeja. Marjat kypsyvät vähitellen, raa,at marjat ovat kitkeriä.

Kiinanlaikkuköynnöksellä on myös kauniit, valkoiset kukat, jotka helposti jäävät piiloon rehevän lehdistön alle, mutta niiden haju on hyvin voimakas, joka kulkeutuu kauas. Parhaiten kukat näkyvät alhaalta katsottuna, köynnöksen kasvaessa pergola- tai Terassikaitessa tai pystytolpissa.

Kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta) on laikkuköynnöksiin kuuluva köynnöskasvi. Se kasvaa noin 2-4 metriä korkeaksi. Kasvutapa on rönsyilevä. Pienet valkoiset kukat puhkeavat kesä-heinäkuussa. Kasvupaikaksi sopii aurinkoinen tai puolivarjoinen. Heteet ja emit ovat eri köynnösten kukissa. Hedekasvit saavat lehtiinsä punaista ja valkoista. Kasvi tuottaa syötäviä pienehköjä vihreitä hedelmiä jotka maistuvat hieman kiiviltä. Siksi kasvia kutsutaankin myös nimellä minikiivi. Suomalainen lajike Annikki sekä puolalainen Dr Szymanowski ovat itsepölytteisiä joten ne tuottavat marjoja itsekseenkin ilman erillisiä hede- ja emikasveja.

Levinneisyys

Koillis-Kiina, Korea, Japani, Venäjän Kaukoitä.

Elinympäristö

Aurinkoinen–puolivarjo, tuore, ravinteikas.
Menestyminen: Vyöhykkeet I–III tai I–V riippuen alkuperästä.