Ulkonäkö ja koko

Koiranheisi kasvaa korkeintaan 4-metriseksi haarovaksi pensaaksi. Koiranheiden kuori on vaaleanharmaa ja kukinnot valkoisia. Lehdet ovat erikoisen näköisiä eikä sitä helposti sekoita muihin pensaisiin. Lehtilapa on muutaman sentin levyinen ja 3- tai 5-liuskainen. Kukinnot ovat muodoltaan lähinnä puolipallomaisia. Niiden keskiosassa on pieniä, kellanvalkeita, kaksineuvoisia kukkia, ja reunalla suuria, valkoisia, neuvottomia kukkia. Marja on kypsänä punainen. Kasvia on pidetty myrkyllisenä, mutta se ei sitä ole. Se on lääkekasvi.

Koiranheisi on yleinen koristepensas, erityisesti sen lajike lumipalloheisi (Viburnum opulus 'Roseum'). Lumipalloheidellä on pallomaiset 5–8 cm levyiset kukinnot, jotka koostuvat pelkästään neuvottomista kukista. Koska kukista ei muodostu siementä, lumipalloheittä lisätään kasvullisesti, eikä se yleensä leviä luontoon.

Linnén 1753 koiranheidelle antama lajinimi opulus viittaa niverävaahteraan (Acer campestre), jota koiranheisi muistuttaa muun muassa kolmiliuskaisilla lehdillään. Koiranheisi on Suomessa luonnonvarainen lehtomaisten ja rehevien korpien ja puronvarsien pensas.

Tavallisesti parimetrisiksi kasvavien varsien harmaat haarat ovat särmikkäitä ja siirottavat sivuille. Huiskilokukinnon reunimmaiset kukat ovat valkoisia ja isoja mutta neuvottomia. Laitakukkien tehtävänä onkin houkutella pölyttäjähyönteisiä pieniin kaksineuvoisiin kukkiin kukinnon keskellä. Syksyllä koiranheiden lehdet saavat koristeellisen, punaisen syysvärin. Koiranheittä on pidetty myrkyllisenä kasvina, mutta nykytiedon mukaan sen luumarjat eivät olisi erityisen myrkyllisiä. Pahanmakuisia syksyllä punaisiksi kypsyvät marjat kyllä ovat. Toisinaan istutuksista tapaa myös koiranheiden keltamarjaista muotoa
(V. opulus f. xanthocarpum).

Koiranheisi on kauniisti kukkiva ja marjova koristepensas erityisesti niille, jotka haluavat suosia kotimaisia kasveja. Pensas tekee enemmän kukkia ja marjoja auringossa, mutta silloin on huolehdittava vedensaannista. Viime vuosina heisiä ovat paikoin vaivanneet lehtiä rei'ittävät heisinälvikkäät.

Levinneisyys

Koiranheisi esiintyy havumetsävyöhykkeen eteläosasta etelään koko Euroopassa, paitsi välimerenilmaston alueella ja Kaakkois-Euroopan aroilla. Aasiassa levinneisyys ulottuu samalla kasvillisuusvyöhykkeellä Baikaljärven tienoille. Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvaa muotoja, jotka ovat koiranheidelle läheistä sukua.

Koiranheisi kasvaa Etelä-Suomen ravinteikkailla mailla lehdoissa, puronvarsilla ja metsänreunoissa. Se on yleinen Suomenselän itä- ja eteläpuolella ja esiintyy harvinaisempana pohjoisessa Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Lounais-Lappiin asti.

Amerikanheisi on kotoisin Pohjois-Amerikan pohjoisosista. Sitä tavataan Atlantin rannikolta lähes Tyynelle valtamerelle saakka. Sitä tavataan yleensä lehtimetsien aluskasvina, jolloin se valonpuutteessa kasvaa harvaoksaisena, hoitamattoman näköisenä pensaana. Aurinkoisilla paikoilla viljeltäessä se on pystyoksainen ja tuuhea pensas.

Kotoinen koiranheisi (V. opulus subsp. opulus) on hyvin läheistä sukua amerikanheidelle, ja etenkin Euroopassa amerikanheisi usein luetaan koiranheiden alalajiksi (V. opulus subsp. trilobum). Amerikkalaiset pitävät näitä kuitenkin eri lajeina ja ovat kehittäneet amerikanheidestä suurimarjaisia lajikkeita marjanviljelyyn.

Amerikanheisi kukkii runsaasti heisille tyypillisin kermanvalkein kukinnoin, joiden isot laitakukat ovat pölyttäjähyönteisiä houkuttelevia neuvottomia kukkia. Hedelmät ovat marjoja, jotka ovat kypsyessään kellertäviä muuttuen syksyllä hehkuvan punaisiksi. Myös lehdet saavat usein punaisen syysvärin. Näiden ominaisuuksiensa ja marjojen syötävyyden takia amerikanheittä pidetään etenkin Pohjois-Amerikassa eurooppalaista lajia parempana.

Elinympäristö

Myrkyllinen koiranheisi viihtyy parhaiten kosteahkoilla ja viljavilla mailla. Koiranheiden kuori ja puuaines ovat pahanhajuisia. Kuorta on joskus käytetty ja käytetään vieläkin erityisesti lihaskipuja lievittävänä lääkkeenä. Kasvupaikka: Lehtometsät, lehtokorvet, puronvarret. Myös koristepensas. Aurinkoisella paikalla tiheä ja pyöreä, lehdistö pysyy terveempana varjoisammassa.
Kosteahko, kalkki- ja ravinnepitoinen.
kostea, tuore, Ravinteet: +++