Korpipaatsama -
Rhamnus frangula
 
Korpipaatsama
Kuvassa näkyy: Hedelmät
Kuvaus pvm: 20.8.1995
Kuvaus paikka: Lähikuva

Ulkonäkö ja koko

Pensas tai pieni, ohutrunkoinen puu; 2-6 m. Sivu­haarat kierteisesti, piikittömiä. Lehdet kierteisesti; lapa 2-6 cm, vastapuikea - soikea, ehytlaitainen, suonipareja 7-9. Kukat kaksineuvoisia; verhiö ja teriö 5-lehtisiä; teriö valkoinen. Paatsamia on kaikkiaan 125 lajia eri mantereilla. Paatsamat ovat isoja pensaita tai pikkupuita, joilla on soikeat, ehytlaitaiset lehdet. Kukat ovat pieniä ja vaatimattomia, hedelmät ovat mustia luumarjoja. Oksat ovat harmaanruskeita, sisältä punertavia. Lievästi myrkylliset marjat muuttuvat vihreistä punaisiksi ja lopulta mustiksi. Marjat säilyvät oksilla talveen. Kuoressa tuoreena antroneja, jotka säilytyksen aikana muuttuvat antrakinoneiksi, lisäksi parkkiaineita, karvasaineita, saponiineja.

Ainoastaan lääkärin määräyksestä ulostuslääkkeenä. Kuuluu apteekkilainsäädännön alaisiin rohtoihin. Sormenpaksuiset oksat kerätään huhtikuussa ja kuori irroitetaan viiltämällä halki. Kuoret kuivataan haaleassa uunissa tai ulkona. Kuoria säilytetään ainakin vuosi ennenkuin paatsamaa voidaan käyttää lääkkeenä.

se vesoo tyvestä ja jatkaa kasvuaan pensasmaisena. Pienet kukat ovat kellanvihreitä ja raakana vihreät marjat kypsyvät punaisen kautta mustiksi. Marjat maistuvat linnuille, joiden levittämänä korpipaatsamia itää monenlaisissa paikoissa. Rehevillä, kosteilla valoisilla paikoilla paatsamista tulee kauniita, siro-oksaisia ja pyöreälatvuksisia pikkupuita. Puuaines on kirkkaan punaisenkeltaista.

Levinneisyys

Vyöhykkeet: VI, VII.

Kotoisin, Eurooppa ja Länsi-Siperia. Suomen puutarhoissa kasvatettava orapaatsama on luonnonvarainen Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa, mutta puutarhoissa se menestyy Pohjois-Pohjanmaalla asti. Korpipaatsamaa tavataan yleisenä pensaa­na metsissä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Sitä kannattaisi kasvattaa entistä enemmän myös luonnonmukaisissa puutarhoissa.

 

Korpipaatsaman kukkia
 

Elinympäristö

— Puron­varsi- ja rantakorvissa, ruoho- ja heinäkorvissa, re­hevien soitten reunamilla, rannoilla, pellonreuna- ja tienvarsipensaikoissa; boreaalinen - temperaattinen, mereinen - lievästi mantereinen. I-VI Aur-Var Tuo-Kos Ra++ Käyttö: Puisto- ja puistometsäpensas. Orapaatsama viihtyy aurinkoi­sella kuivalla paikalla, korpipaatsama jopa varjoisessa, tuoreessa tai koste­assa paikassa, melko ravinteisessä maassa. Luonnonvaraisena kasvaa kosteissa metsissä, rannoilla, lehdoissa ja lehtokorvissa, yleinen.

Lähteet: wikibedia Mustila - Arboretum Puutarha.net Suomen Puu ja pensaskasvio Pihan ja puutarhan pikku j
Sisällysluetteloon