Ulkonäkö ja koko

Hopeapensas (Elaeagnus commutata) on hopeapensaiden (Elaeagnus) sukuun kuuluva laji. Lajista käytetään myös nimityksiä lännenhopeapensas ja aitokilsepensas Hopeapensas on kesävihanta yksikotinen pensas, joka on leveäkasvuinen ja kasvaa 1–2,5 metriä korkeaksi. Laji tekee runsaasti juurivesoja. Oksat ovat punertavanruskeita. Lehtilapa on 2–8 cm:n pituinen, soikea, ehytlaitainen ja molemmilta puolilta hopeanhohtoinen. Kukat puhkeavat kuluvan kesän kasvaimen lehtihankoihin. Ne ovat pieniä, keltaisia ja voimakastuoksuisia. Hedelmä on marjamainen ja noin 1 cm läpimitaltaan. Epäsäännöllisen muotoinen pensas. Nuoret versot punaruskeat. Hopeansävyiset lehdet, molemmin puolin. Hopeiset, mitättömän pienet, voimakastuoksuiset kukat. Hopeanväriset marjat, jotka pysyvät pensaassa talvellakin. Paksu, syvälle tunkeutuva juuristo. Leveys: 100 - 150 cm

Levinneisyys

Hopeapensasta käytetään koristekasvina sen hopeanväristen lehtien takia. Lajin talvenkestävyys on hyvä.

Suomessa hopeapensas menestyy vyöhykkeillä I–VI. Lajilla ei ole Suomessa merkittäviä kasvitauteja tai -tuholaisia. Hopeapensas esiintyy alkuperäisenä Pohjois-Amerikan länsiosissa Alaskan eteläosista Brittiläiseen Kolumbiaan ja idässä Manitobaan ja etelässä Utahiin ja Yhdysvaltain Keskilännen pohjoisosien kautta Etelä-Dakotaan ja Minnesotan länsiosiin.

Elinympäristö

Kasvuympäristö: Jopa paahteinen kasvupaikka. Kuiva, hiekansekainen, kevyt maa. kuiva, tuore Kasvualusta: hiekka (+) Ravinteet: ++
Soveltuvuus. Sietää hyvin suolaa, esim. teiden varsilla. Kasvupaikkavaatimukset vähäisiä. Se menestyy hyvinkin kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla. Laji sopii yksittäiskasviksi ja pensasryhmiin. Pensas ei tarvitse muuta hoitoa kuin liiallisten juurivesojen poistoa.