Ulkonäkö ja koko

Pirunnuija on Pohjois-Amerikan länsirannikon lauhkeiden sademetsien laji, joka viihtyy vanhojen varjoisten havupuiden siimeksessä. Kotiseudullaan se on jopa viisimetriseksi kohoava pystykasvuinen pensas, joka leviää hitaasti laajaksi kasvustoksi. Pensaalla on versojen latvoissa koristeelliset, isot ja sormihalkoiset lehdet ja syksyllä näyttävät punaiset marjatertut.

Pirunnuija on nimensä veroinen. Sen kaikki osat ovat hurjan näköisten piikkien suojaamia. Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat uskoivat pirunnuijaan liittyvän maagisia ominaisuuksia. Pirunnuijan piikikkäät rungot sopivat noitien karkotteeksi, ja noidat myös saatiin kätevästi tunnustamaan pahat tekosensa hakkaamalla epäiltyjä piikikkäillä kepeillä. Nykyisin pirunnuijasta tiedetään saatavan gingsengin veroista voimajuomaa, joten ei ihme, että laji on käynyt harvinaiseksi kotiseudullaan.

Mustilan pirunnuijat viihtyvät Alppiruusulaakson alaosan kosteilla paikoilla mutta myös alppiruusujen joukossa. Ne muodostavat virkistävän vastakohdan alppiruusujen lehdistölle ja keräävät joskus päähuomionkin, muun muassa keväisten lehtien kääriytyessä auki ja syksymmällä marjojen punertuessa.

Pirunnuija (Oplopanax horridus) on araliakasvien heimoon kuuluva laji. Se on piikikäs marjoja tuottava pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta.

Pirunnuija saattaa kasvaa noin viisimetriseksi. Sen lehdet ovat suuret ja sormihalkoiset. Valkeat kukat ovat tertuissa.

Amerikan intiaanien perinteessä kasvia on käytetty paholaisen torjuntaan ja kidutukseen. Kasvista uskotaan saatavan voimaannuttavaa uutejuomaa, joka on aiheuttanut kasvin harvinaistumisen. Uutteen yhdisteitä sesquiterpeenejä on tutkittu toiveella löytää tuberkuloosia heikentäviä yhdisteitä ainakin uskomuslääkintää varten.

Levinneisyys

Vyöhykkeet: I–III

Pohjois-Amerikan länsirannikolla Alaskasta Oregoniin, sisämaassa paikoittain Suurille Järville saakka.

Elinympäristö

Puolivarjo–varjo, keski–runsasravinteinen, tuore ja humuspitoinen kasvupaikka. Pirunnuija soveltuu havukasvien kanssa yksittäispensaaksi ja ryhmiin.