Ulkonäkö ja koko

Unkarin- ja villasyreenin risteymä. Leveä ja tuuheakasvuinen pensas. Pystyt oksat. Lehdet ovat vastakkain, leveän soikeat, 8-18 cm:n pituiset, himmeämmät ja vaaleammat kuin unkarinsyreenillä. Kukinto leveä kertohuiskilo ja kapenee kärkeä kohti, yksittäisen kukan teriön liuskat avautuvat sivulle. Yleensä punertavanvioletti kukka, siemenlisättyjen pensaiden kukkien väri vaihtelee valkoisesta punaisen ja violetin sävyihin. Kukkii edellisen vuoden versoilla. Kasvaa nopeasti. Runsaasti tyviversoja. Pitkäikäinen.

Syreenit (Syringa) ovat öljypuukasveihin (Oleaceae) kuuluva puuvartinen kasvisuku, joka on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta. Lajeja on parikymmentä, lisäksi hybridejä.

Suomessa syreenit eivät ole luonnonvaraisia, mutta istutettuna tavallisin laji on pihasyreeni (Syringa vulgaris), jonka kukat ovat yleensä tyypillisen lilan väriset tai valkeat. Venäjän kielessä tunnetaan jopa väri сиреневый (syreeninvärinen), englannin tai alun perin turkin lilac on myös värin nimitys. Lisäksi näkee hybridejä sekä unkarinsyreeniä (Syringa josikaea).

Syreenit kasvavat suunnilleen 4–5 metriä korkeiksi monirunkoisiksi pensaiksi. Lehdet ovat vastakkaiset, suikeat, tasalaitaiset. Kukat ovat noin senttimetrin läpimittaiset. Pensaat kukkivat yleensä kesäkuussa. Kukkien tuoksu on voimakas, miellyttävä.

Viihtyy: aurinko-puolivarjoisaan. Menestymisvyöhyke: I-VII Kasvukorkeus: 400cm Kukinta: tummanroosa-violetti, Ja on runsasversoinen. Kukkii kesä-heinäkuussa.

Syreenien puuaines on tiheäsyistä ja tasa-aineista. Puuainesta on kuvailtu jopa tiiveimmäksi Euroopan mantereella kasvavista pensaskasveista. Puun reuna-alue on tyypillisen kermanvärinen, sydänpuu vaihtelee ruskean ja purppuran sävyissä. Puulla on taipumus kuivuessaan käyristyä voimakkaan kierteisyytensä vuoksi sekä myös halkeilla ohuiksi tikuiksi kuivatettaessa liian nopeasti. Puun käyttöalueita ovat muun muassa jousien kaaret, soitinrakentaminen, puunkaiverrus ja puukonkahvat. Unkarinsyreeni ei ole aivan yhtä kovaa kuin pihasyreeni. Tieteellinen nimi on johdettu kreikan sanasta syrinx, joka tarkoittaa onttoa putkea: nuorimmat versot saattavat olla jonkin verran onttoja. Niistä on tehty menneinä aikoina pillejä ja huiluja.

Levinneisyys

Levinneisyys on aika laajalla, eteläsuomea. Tarkempi kartta täältä. (sivusto on hidas, joten malttia)

Elinympäristö

Puistosyreeni ’Ainola’ Syringa x henryi ’Ainola’

Puistosyreenit sekoitetaan helposti unkarinsyreeniin, joka on niiden toinen vanhempi. Siemenlisättyjen puistosyreenien kukintojen väri vaihtelee suuresti valkoisesta liilan ja punaisen sävyihin. Puistosyreenit ovat melko nopeakasvuisia (3-4 m korkeita), reheviä ja yleensä hyvin talvenkestäviä pensaita, kestävimmät jopa VII-vyöhykkeelle asti. Kukinta osuu kesä-heinäkuun vaihteeseen.

’Ainola’on tummanviolettikukintoinen puistosyreeni ja kotoisin Jyväskylän seudulta. Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasema lisää Ainolaa jatkokasvatukseen.