Ulkonäkö ja koko

pallohortensia, bollhortensia Tuoreissa, runsasravinteisissa metsissä, varjoisilla kalkkikallioiden seinämillä, jokirannoilla; temperaattinen, mereinen - lievästi mantereinen.

'Grandiflora', "Sterilis" Kuten 'Annabelle', mutta kukinto 10-18 cm leveä. syyshortensia,  syreenihortensia,  syrenhortensia, vipphortensia Pensas; 2-3 m; haarat pystyjä; kuluvan kesän kasvaimen ranka harva-karvainen. Lehtilapa 5-12 cm, soikea - puikea, pitkäsuippuinen, pyöreä- tai suippotyvinen, hammaslaitainen, päältä tav. melkein kalju, alta ainakin suonia myöten karheakarvainen. Kukinto 15-30 cm, tiheä, kartiomainen; useimmat kukat neuvottomia, 20-30 mm leveitä; teriö-mäisen verhiön lehdet melkein pyöreitä, aluksi valkoisia, myöhemmin punertavia.

Nämä lajit ovat pensaita tai rentovartisia köynnöksiä, joiden vastakkain sijaitsevat lehdet ovat puikeita tai soikeita ja hammaslai­taisia. Kukat ovat huiskilokukinnoissa, joiden keskellä on vaatimattoman näköisiä, pieniä kaksineuvoisia kukkia. Suuret laitakukat ovat neuvottomia ja niiden verhiölehdet muistuttavat terälehtiä. Useimpien lajikkeiden kukin­noissa suurin osa kukista on neuvottomia, toisin sanoen niistä puuttuvat sekä heteet että emit. Syyshortensia ja kuutamohortensia sekä kiinanhortensia ja kesähortensia ovat korkeita pensaita. Kukinnot ovat aluksi vaaleita, mutta punertuvat myöhemmin Köynnöshortensian rennot haarat ovat juurehtivia, ja laji sopii hyvin peittämään loivia rinteitä ja kivimuureja.

Japaninhortensia on se pensaslaji, josta Suomessakin tutut syyshortensiat on jalostettu. Nelimetriseksi pensaaksi, jopa puumaiseksi kasvavalla japaninhortensialla on kellertävänvalkoiset, kartiomaiset kukinnot. Niissä on sekä pieniä terälehdettömiä, heteillä ja emillä varustettuja kukkia että näyttäviä laitakukkia, joissa varsinaisten lisääntymiselinten sijaan on isot terälehdet.

Japaninhortensiasta jalostetuissa lajikkeissa näitä laitakukkia on enemmän ja toisilla lajikkeilla on jopa pelkkiä laitakukkia, jolloin ne eivät kykene tuottamaan siemeniä. Tällainen on syyshortensia, 'Grandiflora'-lajike, joka menneinä vuosikymmeninä oli Suomessa eniten myytyjen koristepensaiden joukossa. Arboretum Mustilan nimikkolajike mustilanhortensia (H. paniculata 'Mustila') on ulkomuodoltaan varsin lähellä luonnonvaraista japaninhortensiaa.

Levinneisyys

Vyöhykkeet: I-II(III)   Pvar   Tuo   Ra+++   Hu+ VIII-X. I-III Aur-Pvar Tuo Ra+++ Ca- Tu+ Hu+ Hortensiat ovat kotoisin Aasiasta sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Menestyvät hyvin eteläisessä Suomessa. Pallohortensia on pienempi pensas, ja se menestyy vain Etelä-Suomessa.(Japaninhortensia ja mustila) Japani, Itä-Kiina, Sahalinin ja Kuriilien saaret ja Taiwan.

Elinympäristö

Hortensiat viihtyvät aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla tuoreessa, runsasravinteisessa maassa; köynnös-hortensia puolivarjossa tai varjossa. Köynnöshortensia on talvenkestävä vain etelärannikon tuntumassa. Kasvupaikkavaatimuksiltaan syyshortensia menestyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla ravinteikkaassa maaperässä. Sitä voidaan pitää matalana leikkaamalla vuosiversoja keväällä, jättäen niihin 2–3 silmuparia. Yksittäisistä kukinnoista kehittyy tällöin myös kookkaampia. Syyshortensiaa voidaan talvenkestävyytensä vuoksi kasvattaa pohjoisempana kuin monia muita hortensioita. Suomessa se menestyy maan etelä- ja keskiosissa.