'Kuohu'
Lajike on yksi Helsingin Töölönlahden rannan "marjaomenapuista", ja se menestynee vyöhykkeillä I—III(IV) — lajikkelta menestyminen Keski-Suomen korkeudelta, ovat puutteellisia. Puu on pyöreälatvainen, leveä ja peräti 7—8 m korkea. Puu on saanut nimensä ylenpalttisen kukintansa ansiosta. Puhtaan valkoinen kukka on 4-5 cm leveä. Puuhun kehittyy runsaasti kauan koristeellisina säilyviä hedelmiä, jotka ovat tummanpunaisia, litteitä ja kooltaan 2,5 x 1,5 cm.
'Martha'
Vyöhykkeillä I-IV(V) menestyvä 'Martha on kotoisin Minnesotasta Yhdysvalloista, ja se on kuvattu kirjallisuudessa jo vuonna 1839. Se selviytyi Lepaalla vuosien 1939-42 pahoista pakkastalvistakin, mutta lajikkeen harvinaisuuden vuoksi menestymishavainnot ovat niukkoja. Tämä ruvenkestävä, hillitysti kasvava puu kehittyy keskikokoiseksi omenapuuksi. Latvus on leveähkö, kartiomainen ja oksakulmat kestävät. Oksat ovat rennot. Nukkapinta tekee lehdistöstä viehättävän harmahtavanvihreän. Puu on kukkiessaan aikaisin keväällä hyvin kaunis, kun vaaleanpunaiset nuput avautuvat valkoisiksi suuriksi kukiksi. 'Martha' tulee satoikään varhain. Keltainen, punaisen peitevärin kirjoma 4-4,5 cm leveä hedelmä soveltuu hyvin talouskäyttöön.
'Pepinka Altajskaja'
Tämä erittäin kaunis lajike on peräisin Etelä-Siperiasta Altain alueelta vuodelta 1937, jolloin se syntyi risteytyksestä 'Ranetka Purpurovaja' X 'Pepin Safrannyi'. Se talvehtii vyöhykkeillä I—IV. Tämän melko voimakaskasvuisen puun alimmat oksat riippuvat maahan asti, ja lehdet ovat heleänvihreät pitkälle kesään. Jo kaksivuotias puu saattaa kukkia. Varhain kevätkesällä puhkeavat valkoiset kukat punertavat aavistuksen verran. Runsassatoisen puun hyvin happoiset, pitkänpyöreät, 3-4 cm leveät hedelmät erottuvat hyvin, sillä keltainen pohjaväri jää usein kokonaan kirkkaanpunaisen peitevärin alle. Ne kypsyvät syyskuussa.
'Peräpohjola'
Tämä muutaman taimiston lisäämä puu on lähtöisin Lapista vuodelta 1917, ja se on todennäköisesti marjaomenapuun kanta. Sen katsotaan menestyvän vyöhykkeillä I—VI (VII). Komeasti valkoisena kukkivalla puulla on mehuksi kelpaavat kirkkaanpunaiset 3 sentin kokoiset omenat.
'Ranetka Purpurovaja' ('Ranetka')
"Punainen kaunotar Altailta" on tarha- ja marjaomenapuun risteymä 1900-luvun alusta Venäjältä. Se näyttää menestyvän vuoden 2005 kyselyn mukaan vyöhykkeillä I-V. Lajike on kaunis sekä kukkiessaan että hedelmien kypsyessä. Hillittykasvuinen ja kapealatvainen puu kukkii jopa kaksivuotiaana. Oksistosta kehittyy puolittain riippuva. Kukinta ja sato ovat erittäin runsaat. Kukat ovat valkoiset ja pitkäkantaiset. Halkaisijaltaan vain 1,5—2 cm:n kokoiset, litteänpyöreät ja punaiset omenat ovat komeimmillaan elokuun lopulta—syyskuuhun, ja ne pysyvät puussa pitkään.
'Renown'
Keskikokoinen ja leikkaamattakin hyvänmuotoinen puu on kestänyt jopa -45 asteen pakkasta Kanadassa. Vuoden 2005 vyöhykkeillä I-V. Lajike kukkii ja tuottaa hedelmiä hyvin nuorena. Litteänpyöreät ja 3,5-4,5 cm:n kokoiset, herkulliset omenat sopivat jopa tuorekäyttöön. Oranssinpunainen peiteväri voi peittää koko hedelmän, joka kypsyy syyskuussa ja säilyy pari viikkoa.
'Rescue'
Kanadassa vuonna 1933 markkinoille tullutta lajiketta viljellään jopa VI— ja Vll—vyöhykkeillä, mutta se on menestynyt ilman talvivaurioita vyöhykkeillä I—V. Puu on ruvenkestävä, pienehkö tai keskikokoinen, 4—5 m korkea ja pyöreälatvainen. Lehdistö pysyy heleänvihreänä pitkälle kesään. Kukinta on hyvin runsas ja varhainen, kukat 4 cm leveitä. Punainen peiteväri voi peittää viiruina vihreänkeltaisen omenan kokonaan. Pitkänpyöreät 3,5—4 sentin kokoiset omenat soveltuvat tuorekäyttöön. Ne valmistuvat jo elokuun lopulta alkaen, mutta jauhottuvat nopeasti.
|

Malus Prunifolia 'Rescue' kuva. homeandgardenespoo.mycashflow.fi

Malus Prunifolia 'Renown' kuva. fruticetum.fi

Malus Prunifolia 'Kuohu' kuva. puutarha.net

Malus Prunifolia 'Peräpohjola' kuva. fruticetum.fi
|