Ulmus glabra 'Camperdownii' - sateenvarjojalava (hängalm)
I—II 2—3 m x 4—6 m A-PvTuo Ra+++ Ca+ Sa+

Tämän lajikkeen latvus on kupera verrattuna muutoin hyvin samankaltaiseen
Pendula-lajikkeeseen. Haarat riippuvat suoraan alaspäin. Riippuvat jalooksat vartetaan perusrunkoon, jonka korkeus määrää tulevan puun korkeuden. Yleensä perusrunko on vajaan 2 m korkea.

Ulmus glabra 'Pendula' ('Horizontalis') - riippajalava (paraplyalm)
I—II 2—3 m x 4—6 m A-PvTuo Ra+++ Ca+ Sa+

Latvus on melkein tasainen. Kärjistään riippuvat haarat kasvavat alaviistoon. Korkeus riippuu perusrungon korkeudesta. Suomessa puun keskimääräiseksi eliniäksi arvioidaan 80 vuotta kaupunkipuistojen olosuhteissa.

Ulmus laevis - kynäjalava (vresalm)
I—IV 10—20 m x 5—10 m ATuo-Mär Ra+++ Hu+

Kynäjalava kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Suomessa, mutta hyvin menestyviä istutettuja puita tapaa vielä mm. Kemistä ja Iisalmesta. Laji on rauhoitettu harvinaisuutensa vuoksi. Sitä istutetaan vähemmän kuin vuorijalavaa, vaikka se sopisi hyvin puistoihin etenkin veden äärelle — eläähän se uusimman arvion mukaan kaupunkipuistoissa Suomessa keskimäärin 150 vuotta. Laji kasvaa lehdoissa, märissä metsissä ja rannoilla, joten se viihtyy taajamissakin parhaiten tuoreessa, runsasravinteisessa ja kalkitussa maassa. Puu sietää myös savimaata.

Erityistä leikkaustarvetta ei ole, ellei kynäjalavasta kasvateta katupuuta. Laji kasvaa nuorena nopeasti, ja Suomen suurimmat puut ovat saavuttaneet yli 30 metrin korkeuden. Vanhoille puille on tyypillistä leveä, kupumainen latva ja usein muhkurainen runko. Haarat ovat lähes vaakasuoria.

Kynäjalavan rungon tumman harmaanruskea kaarna on vaaleampaa kuin vuorijalavalla. Kuori on vanhassa puussa matalaan pitkittäisuurteinen. Oksat ovat nuorena hentoja. Juuristo ulottuu syvälle ja haaroo tiheästi, minkä takia jalavat pysyvät hyvin pystyssä kovassakin tuulessa. Juurivesoja kasvaa yleensä.

Kynäjalavan erottaa karkealehtisestä vuorijalavasta helpoimmin päältä sileistä lehdistä, jotka ovat 7—15 cm pitkiä, vino tyvisiä ja laidastaan toissahaisia. Lehtisuonet ovat haarattomia. Lehtisilmut ovat suippoja verrattuna vuorijalavan pyöreisiin lehtisilmuihin. Lehdet ovat arkoja kesän aikaiselle kuivuudelle.

Kynäjalava kukkii ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhti—toukokuun vaihteeseen. Kukinto on harsu pitkäperäisten kukkien sarja.

Hedelmät ovat selvästi pienemmät (10—12 mm) kuin vuorijalavalla (16—30 mm). Siemenet alkavat jo kypsyä, kun lehdet puhkeavat. Siemenet varisevat jo juhannuksen jälkeen.

Kynäjalavan lehtevä vanhempi yksilö. Lähde: Erica

Vanha kynäjalava Ulmus laevis. kuva. wikibedia

Sateenvarjojalava - Ulmus glabra 'Camperdownii' kuva. kauppa.puutarhatalo.fi

Riippajalava - Ulmus glabra 'Pendula' ('Horizontalis') kuva. biocollect.ala.org.au