Maanmyötäiset tuhkapensaat
Maanmyötäisesti kasvavat tuhkapensaat ovat lievästi mereisen ja temperaattisen ilmaston kasveja, Ainavihannat lajit paleltuvat ilman lumisuojaa ja kuivuvat herkästi kevätahavassa. Matalat tuhkapensaat eivät sovi maanpeitepensaiksikaan, sillä ne kehittyvät hitaasti tiheiksi ja talvivauriot harventavat kasvustoja. Istutuksissa kannattaakin käyttää kuoriketta ja isokokoisia taimia.
Tuhkapensaat viihtyvät valoissa tai kevyessä varjossa ja vettä läpäisevässä kasvualustassa. (ei siis sovellu tiiviiseen savimaahan) Ne kestävät jonkinverran ilmansaasteita. Pensaista joutuu poistamaan kuivuneita versoja joka kevät, ja ne nuorennetaan mieluiten harventaen eli poistamalla vanhimpia versoja maata myöten.
Kasvu alkaa Etelä-Suomessa toukokuun puolivälissä. Tuhkapensailla on leveä pintajuuristo, vain muutama pääjuuri kasvaa syvemmälle maahan. Valkoiset tai punertavat pikkukukat näyttävät vaatimattomilta. Pari, kolme viikkoa kestävä kukinta kesäkuun puolivälissä. Loppukesällä kypsyvät koristeellisen punaiset luumarjat ne säilyvät pitkälle talveen. Ne sisältävät haitallisia aineita, eli ovat lievästi myrkyllisiä. Kaikille lajikkeille ei kehity marjoja.
Cotoneaster dammeri -suikerotuhkapensas (krypoxbär)I-II 15 cm x 100 cm Pv Kui-Tuo Ra++ Hk+ Sa-
Suikerotuhkapensas kasvaa mieluiten puolivarjossa ja kasvaa melko nopeasti. Pitkät maanmyötäisesti etenevät versot juurtuvat nivelistään. Hyvin pienet lehdet ovat tummanvihreät, marjat punaiset.
Cotoneaster Dammeri-ryhmä 'Eicholz' siirotuhkapensas (krypoxbär)(I-IV) 25 cm x 100 cm A-Pv Kui-Tuo Ra++ Hk+ Sa-
Dammeri-ryhmän tuhkapensaat ovat risteymiä, joissa suikerotuhkapensas on yhtenä osapuolena. 'Eicholz' on syntynyt risteymästä Cotoneaster dammeri X microphyllus. Vaikka lajike on osoittautunut Ruotsissa kestävimmäksi matalaksi tuhkapensaaksi, pakkaset ja kevättalvella kasvustoja kuivattavat aurinko ja tuuli vaurioittavat pensasta usein I-vyöhykkeelläkin.
Mattomainen kasvusto suikertaa maanpinnassa — vain pieni osa versoista on pystykasvuisia. Pisimmät versot tulevat 150 cm pitkiksi. Lehdet ovat heleänvihreät ja kiiltävät lehdet; tummanpunaisia marjoja kehittyy runsaasti.
I(II)20 cm x 100 cm A-Pv Kui Ra+++ Hk+ Hu+ Sa-
Tämä kesävihanta maanmyötäinen laji on kaunis jäykän, sulkamaisesti päähaarojen molemmin puolin asettuvan oksiston ansiosta. Kiiltävän tummanvihreät, erittäin pienet lehdet saavat punertavan syysasun. Lajilla on punaiset marjat.
Cotoneaster nanshan (C. adpressus var. praecox) - kivikkotuhkapensas (klippoxbär)I-II(III) 35 cm x 100 cm A Kui Ra++ Hk+ Sa- Tu-
Kesävihannalla paahteisen kasvupaikan lajilla on aluksi tanakat, myöhemmin kaarevat, kalanruotomaisesti haarautuvat versot. Pisimmät versot tulevat noin metrin pituisiksi eivät juurru kovin helposti. Kivikkotuhkapensas kasvaa hieman hitaammin kuin 'Eicholz' ja 'Skogholm'. Lehdet on erittäin pienet, himmeät ja tummanvihreät, syysväriltään violettiin vivahtavan punaiset. Pensaaseen kehittyy runsaasti kirkkaanpunaisia marjoja.
Cotoneaster x suecicus 'Skogholm' -linnantuhkapensas (skogholmsoxbär)(I-II) 50 cm x 120 cm A-Pv Kui-Tuo Ra++ Hk+ Sa-
osin ainavihanta 'Skogholm' on korkeampi ja nopeakasvuinen, suikero- ja kivikkotuhkapensas. Osa juurtuvista versoista kasvaa maata pitkin, osa nousee ylöspäin ja kaartuu myöhemmin alas. Pisimmät versot ovat 150 cm pitkiä. Tummanvihreä lehdistö muuttuu syksyllä keltaiseksi tai punaiseksi, osa lehdistä jää vihreiksi ja säilyy kevääseen saakka. Runsaasta kukinnasta huolimatta oransseja marjoja kehittyy niukalti, koska kukat pölyttyvät huonosti.
Tuhkapensaiden marjat ovat syömäkelvottomat, mutta koristeelliset talviaikaan.
Leikattua kiiltotuhkapensasaitaa, kuva viherpeukalot.fi
Kiiltotuhkapensaalla on yleensä loistavan punainen ruskaväri.
Suikerotuhkapensas on rento-oksainen maanpeittäjä.
Sulkatuhkapensaan oksia