Hydrangea paniculata 'Praecox' -kuutamohortensia (tidig syrenhortensia) Hyvin aikaisin kukkiva kuutamohortensia ehtii kukkia jopa Pohjois-Suomessa. Se onkin selvästi varhaisempi kuin 'Grandiflora' ja 'Mustila'. Joka vuosi runsaana toistuva kukinta alkaa Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälin jälkeen, Kukinto on litteämpi kuin em. lajikkeilla, ja se koostuu sekä steriileistä että fertiileistä kukista. 'Praecox' on melko vaatimaton kasvupaikan suhteen. Ei tarvitse säännöllistä leikkausta, sillä pensas kukkii runsaasti ja säilyy kauniinmuotoisena lähes leikkaamatta kuten mustilanhortensiakin. Tuuhea, säännöllisen muotoinen ja pitkäikäinen kuutamohortensia on viisivuotiaana noin 80 cm korkea ja 70 cm leveä. Hydrangea paniculata – japaninhortensia Tässä mainittavien lajikkeiden ilmastollisesta kestävyydestä, ne menestyvät lähes yhtä hyvin kuin syyshortensia. Hex X meservae -pihaorjanlaakeri (blä järnek) Pihaorjanlaakeri on ainavihanta ja talvenarka erikoisuus, joka on syntynyt risteymästä Hex aquifolium X rugosa. Koristearvo perustuu lehdistöön ja pitkälle talveen säilyviin pieniin punaisiin marjoihin. Orjanlaakereille varataan lämmin, talvella lumen peittoon jäävä ja kevyesti varjoinen kasvupaikka. Alustan pitää olla läpäisevä ja multava. Vaurioituneet oksat poistetaan keväällä — muuta leikkausta ei tarvita. Hitaasti kasvavan lajin haarat ovat pystyt, tummanruskeat. Tiheähaaraisesta juuristosta suurin osa kasvaa lähellä maanpintaa. Tumma kiiltävä lehdistö on piikkilaitainen. Koska pihaorjanlaakeri on kaksikotinen, tarvitaan sekä hede- että emiyksilöitä, jotta koristeellisia marjoja kehittyy. Esimerkiksi 'Blue Prince' ja 'Blue Boy' ovat hedepensaita, 'Blue Princess' ja 'Blue Maid' emikasveja. Muista pihaorjanlaakereista poiketen Blue Angel -lajikkeen marjat muodostuvat ilman pölytystä. Mustilanhortensia vasemmalla on vasta tulossa kukkaan, kun keskellä kasvava kuutamohortensia loistaa parhaimmillaan. Oikealla harvinainen kesähortensia 'Xanthoneura' Meilahden arboretumissa Helsingissä.
|
| Back page | Next page |