Venäjänruusua on löydetty eri puolilta maatamme Keski-Lapista saakka. Se muistuttaa metsäruusua, mutta tulee korkeammaksi. Juurivesoja muodostuu runsaasti ja lehdet kiiltävät hieman. Kesäkuun loppupuolella edellisen vuoden versoihin puhkeavat kukat ovat 4—6 cm leveät, vaaleanroosat, ja niitä on 2—4 kpl/kukinto. Kukintaa riittää keskimäärin 23 vrk. Munanmuotoisia tai päärynämäisiä, 15—25 millin pituisia punaisia kiulukoita kehittyy jonkin verran.

Punalehtiruusua istutetaan paljon, koska se on sinertävänpunaisen lehdistönsä ansiosta koko kesän koristeellinen. Lisäksi laji on talvenkestävä ja kasvupaikan suhteen niin vaatimaton, että sitä kasvaa luonnossamme. Hieno syysväri ja runsas punainen kiulukkasato lisäävät koristearvoa entisestään. Pensas on pysty- ja kaarevahaarainen sekä juurivesaton, minkä vuoksi tyvi on kapea mutta latva leveä. Korkeudestaan huolimatta se näyttää sirolta kapeiden lehtien, ohuehkojen versojen ja pienten kukkien vuoksi.

Lehdistö on melko altis ruusunhärmälle ja ruusunruosteelle. Laji kukkii pari, kolme viikkoa kesäkuun lopulta alkaen. Mietotuoksuiset kukat ovat hyvin pienet, vaaleanpunaiset, tyvestä valkoiset, ja ne sijaitsevat edellisen kesän versoissa 1—5 kukan kukinnossa. 'Nova' on Pohjois-Ruotsista löydetty punalehtiruusu, jonka kukat ovat isommat kuin perusmuodolla ja puolikerrannaiset. Sen kukinta kestää noin 23 päivää. Punalehtiruusujen kiulukat ovat lähes pallomaiset, punaiset ja 15 mm leveät.

Roteva mutta lähes piikitön norjanruusu lienee risteymä Rosa pendulina x shemrdii. Helppohoitoinen ja kasvupaikan suhteen vaatimaton pensas sietää melko hyvin varjoa. Yleensä vain paleltuneita versojen kärkiä tarvitsee poistaa keväisin. (Ulkomaisessa kirjallisuudessa lajike saatetaan sijoittaa Alba-ryhmään tai siinä nähdään luumuruusun piirteitä.)

'Hurdal' on hyvin voimakaskasvuinen, ja sillä on tukevat, aluksi vihreät, vanhempana punaruskeat haarat. Juurivesoja kasvaa kohtalaisen paljon. Lehdet ovat harmahtavat neidon-ruusujen tapaan. Kukinta kestää kolme viikkoa kesäkuun lopulta heinäkuun puoliväliin. Kaksinkertaiset tai kerrannaiset, vaaleanroosat, keskikokoiset (5-7 cm) kukat sijaitsevat edellisen vuoden versoissa ja tuoksuvat miedosti. Punaisia pitkulaisia kiulukoita muodostuu jonkin verran.

Metsäruusu kasvaa luonnonvaraisena lähes koko Suomessa tuoreissa tai kosteissa lehtomaisissa metsissä. Kuivemmilla paikoilla pensas jää matalaksi, mutta multavassa maassa siitä tulee tiheä ja parimetrinen. Se muistuttaa karjalanruusua, mutta metsäruusulla on neulamaisten piikkien lisäksi leveätyvisiä käyriä piikkejä.

Se ei muodosta juurivesoja yhtä runsaasti kuin karjalanruusu. Lehdykät ovat alta tiheäkarvaiset, syysväriltään kauniin oranssinkeltaiset. Metsäruusu kukkii pari viikkoa karjalanruusun jälkeen yksinkertainen roosa kukinto, joiden perä on kalju. Pallomaisia tai hieman naurismaisia, pieniä, punaisia marjoja kypsyy niukasti.

Punalehtiruusu on ainutlaatuinen violettisävyisinen lehtineen. Kuva. Laji.fi. Alla sen puolikerrannainen muoto 'Nova'.