Sinivatukka on erittäin nopeakasvuinen ja pitkäversoinen peittopensas, joka levää nopeasti kasvupaikalla. Sinivatukat peittävät maan lähes täydellisesti parissa vuodessa. Vaihteleva talvenkestävyys johtuu erilaisista kannoista.

Sinivatukka sopii parhaiten paikkoihin, joissa se voi levitä vapaasti. Roskat saattavat takertua piikkisiin versoihin, mikä myös kannattaa muistaa kasvupaikkaa valitessa. Laji kestää hyvin leikkausta. Pensaat ovat pääsääntöisesti terveitä ja kirvojen ja muiden imevien hyönteisten vioitukset ovat vähäisiä.

Rennot versot ovat erittäin pitkät, Kasvusto tulee parissa vuodessa lähes metrin korkuiseksi, reunoiltaan matalammaksi. Kasvu jatkuu usein pakkasiin ja tuleentumattomat versot paleltuvat talvella. Kasvusto uusiutuu hyvin nopeasti. Lehdet ovat isohkot, 3—7 cm leveät, kolmesormiset. Auringossa syysväristä tulee punasävyinen.

Kukinta alkaa kesäkuussa ja valkoisia kukkia avautuu harvakseen syyspakkasiin saakka. Pensaassa voi olla samanaikaisesti kukkia ja kypsiä marjoja, mutta niillä ei ole juurikaan koristearvoa. Sinisiä vahapeitteisiä marjoja voi syödä.

Tuoksuvatukka on nopeakasvuinen ja rehevä aidanne- ja suojapensas, joka voi parhaiten ravinteikkaassa hikevässä multamaassa puolivarjoisilla paikoilla. Se menestyy myös auringossa, jos kosteutta riittää. Laji kestää kohtalaisesti tuulta ja ilmansaasteita. Tuoksuvatukan kukkineet versot poistetaan maata myöten vuosittain keväällä. Se sietää alasleikkauksen, mutta ei kuki sitä seuraavana kesänä. Muuta hoitotarvetta ei ole.

Paksut vaaleanpunaruskeat versot haarautuvat niukasti. Pensas kasvattaa runsaasti juuri- ja tyvivesoja. Juuristo on leveä ja harva. Lehdet ovat pyöreähköt, 10—25 cm leveät. Kauan kestävä kukinta on runsainta kesä-heinäkuun vaihteessa. Edellisen vuoden versoihin avautuvat roosat, 3—4 cm leveät kukat tuoksuvat miedosti. Kukkineet versot kuolevat. Marjat ehtivät kypsyä punaisiksi Etelä-Suomessa, jolloin ne maistuvat jopa herkullisilta, mutta ne eivät säily kovinkaan kauan.

Kuten tuoksuvatukka, mutta kukat ovat valkoiset. Kasvusto jää matalammaksi, ja laji menestyy kosteammassa maassa kuin tuoksuvatukka.

Sinivatukka leviää voimakkaasti maanpintaa myöten. Kuva. biopix.biz

Valkovatukka on hyvä vaihtoehto tuoksuvatukalle. Kuva. wikibedia

Tuoksuvatukka suosii kosteahkoa maata. Kuva. ahosentaimisto.fi