Spiraea japonica - japaninangervo (praktspirea) Japaninangervolla on lukuisia lajikkeita. Pensas on harvahko verrattuna esim. koivu- ja keijuangervoon. Lehdet ovat suhteellisen isot, noin 5-8 cm pitkät. Punainen syysväri kehittyy melko myöhään. Litteät vaaleanroosat kukinnot sijaitsevat oksien kärjissä. Terälehtiä pidemmät heteet tekevät kukinnosta pehmeän näköisen. Kukinta alkaa heinäkuun puolivälissä tai loppupuolella. Spiraea japonica 'Albiflora' -valkoruusuangervo (höstspirea) Tämä valkokukkainen lajike talvehti jopa Rovaniemellä asti. Kukinnot ovat samean valkoiset, minkä vuoksi koristearvoa ei pidetty yhtä hyvänä kuin muilla japaninangervoilla. Pensas on melko kookas ja kukinta runsasta. 'Albiflora' kukkii koko heinäkuun. Spiraea japonica 'Anthony Waterer', 'Dart's Red' - tummaruusuangervot (rosenspirea) Tummaruusuangervot muistuttavat kasvutavaltaan ja lehdistön kooltaan ruusuangervoa. Tummemmat lehdet ja tummanroosat kukat erottavat nämä lajikkeet ruusuangervosta. Kukinta on myöhäistä ja viileinä kesinä se jatkuu syyskuun alkuun. 'Anthony Waterer' saa talvivaurioita Etelä-Suomessakin. Muutoin se on hyvin koristeellinen osittain vaaleankeltakirjavine lehtineen. Kokonaan vihreälehtinen 'Darts Red' menestyy II-vyöhykkeellä. Spiraea japonica 'Golden Princess', 'Goldflame', 'Goldmound' -keltajapaninangervot (gul praktspirea) Keltalehtiset keltajapaninangervot jäävät yleensä alle metrin korkeiksi. Lajikkeet tarvitsevat aurinkoisen, läpäisevän kasvupaikan. Kukat ovat roosat. Runsain kukinta kestää heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Lajikkeiden välillä on eroa sekä kasvutavassa että lehdistön värisävyssä. 'Golden Princess' sai vuonna 2002 Brittein saarilla AGM-tunnuksen (Award of Garden Merits). Pensas on pallomainen ja 50—60 cm korkea viisivuotiaana. Leveyttä kertyy 1,5 kertaa enemmän kuin korkeutta. Varret ovat vihertävänruskeat. Keskikokoiset lehdet ovat keväällä punakeltaiset, kesällä keltaiset, syksyllä oranssinkeltaiset. 'Goldmound' on lähes samankokoinen kuin 'Golden Princess'. Varret ovat keltaruskeat. Keskikokoinen lehdistö on keväällä keltainen tai kullankeltainen, kesällä vihertävä, syksyllä keltainen. 'Goldflame' on edellisiä pystympi, jopa metrin korkea. Pensas jää alle 1,5 kertaa korkeutta leveämmäksi. Varret ovat oranssit-ruskeat. Isokokoiset lehdet ovat keväällä otanssin-keltaiset, kesällä vihreänkeltaiset, syksyllä oranssit-punaiset. Nuoret lehdet ovat punaiset. Spiraea japonica 'Fortune!' -japaninangervo (praktspirea) Isokokoinen ruusuangervoa muistuttava 'Fortunei' menestyi Varsinais-Suomessa, mutta ei Pohjois-Suomessa. Se on ryhmänsä myöhäisimpiä kukkijoita. Vaaleanroosat leveät huiskilot avautuvat heinäkuun puolivälissä ja kukinta kestää ainakin kaksi viikkoa. Spiraea japonica 'Froebelii' -ruusuangervo (rosenspirea) Tiheä ja nopeakasvuinen 'Froebelii' soveltuu hyvin peittopensaaksi. Se ei ole yhtä tiheä ja tasaisen pyöreä kuin keijuangervo, mutta hyvin reheväkasvuinen. Paikoitellen se on menestynyt jopa Rovaniemen korkeudella. Lajike on vaatimaton kasvualustan suhteen ja sietää kuivuutta. Tuulenkestävyys ja ilmansaasteiden kestävyys ovat melko hyvät. Versojen latvoissa sijaitsevat nuorimmat lehdet ovat punertavat. Melko isojen lehtien ruskaväri on punaruskea. Purppuranpunaiset litteät kukinnot avautuvat heinäkuun toisella viikolla. Kukinta kestää noin kuukauden. Spiraea japonica 'Little Princess' -keijuangervo (dvärgpraktspirea) Keijuangervo on kasvutavaltaan erittäin tiheä ja säännöllisen pallomainen. Se leviää melko hitaasti, mutta peittää hyvin. Keijuangervo on pärjännyt hyvin myös Calospira-ryhmän pensasangervojen vertailussa. Koristearvo on erittäin hyvä sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa. Vaaleanvihreät lehdet ovat terveet, vain 2-4 cm pitkät. Kukinta alkaa lämpimänä kesänä jo heinäkuun alussa. Roosa kukinto vaalenee melkoisesti paahteisella paikalla, minkä vuoksi kevyt varjo on eduksi. Spiraea japonica 'Lilly', 'Manon' -tummakeijuangervot (dvärgpraktspirea) 'Lilly' on peräisin Närpiöstä. Se on hieman korkeampi, ja sen kukat ja lehdistö ovat tummemmat kuin 'Little Princess' -lajikkeella. Syysväri on näytävän punakeltainen. Lajike menestyy vyöhykkeillä I—IV. 'Manon' on myös tumman punertavalehtinen lajike ja muistuttaa 'Lilly'-lajiketta. Se menestyy Vl-vyöhykkeellä saakka. Spiraea japonica 'Nana' -pikkukeijuangervo (liten praktspirea) Pensas on parin kasvukauden jälkeen 30–40 cm korkea. Lehdet ovat 1—2 cm pitkät. 'Nana' ('Alpina') alkaa kukkia kesä-heinäkuun vaihteessa, ja kukinta jatkuu reilun kuukauden. Pikkukeijuangervot tulee istuttaa kookkaita taimia käyttäen ja riittävän tiheään. Juuristo on melko pieni, minkä takia 'Nana' menestyy huonosti jyrkissä luiskissa. Kasvustot ovat kauniit, mutta peittävyydessä olisi toivomisenvaraa.
(Yllä japaninangervon lajikkeita.) Spiraeajaponica 'Odensala' -loistoangervo (norrlandspirea) Lähes koko Suomessa menestyvä ja poikkeuksellisen suurikukintoinen 'Odensala' on tullut nopeasti suosituksi. Se muistuttaa kasvutavaltaan ruusuangervoa, mutta lehdet ovat isommat ja heleänvihreät. Vaaleanroosakukkainen pensas kukkii samaan aikaan heinäkuussa kuin keijuangervo. Spiraea 'Margaritae' -kreetanangervo (margaritaspirea) Kreetanangervo muistuttaa japaninangervoa, sillä se on japanin- ja koivuangervon risteymä. Tämä melko harvinaiseksi käynyt lajike kukkii elokuussa. Roosa 7—15 cm leveä kukinto vaalenee kukinnan loppua kohti. |
| Back page | Next page |