Keke ja NicoEntinen ja tuleva formula ykkösten maailmanmestari: Keke ja poika Nico.

Keken voitto monacossa

»Keke pysyi imitaattorien suosikkikohteena, vaikka hän todisti olevansa nopea kuljettaja», Kärkkäinen sanoo. Hesarin Juhani Syvänen kuului epäilijöiden kerhoon. »Miehestä ei taida olla mihinkään. Auton helmat laahaavat maata, ja mies sen kun vetelehtii varikolla», Syvänen kirjoitti kesällä 1981.

SUOMALAISURHEILIJAN hyveinä pidettiin niukkasanaisuutta, nöyryyttä ja vaatimattomuutta. Rosbergin ominaisuudet olivat täysin päinvastaiset: sanavalmis, kielitaitoinen ja itsevarma. Paksu kultaketju ranteessa, pehmennystä hiuksissa ja piilokorot kengissä nostattivat katseita muiden kuskien joukossa.
»Kun muut tuoksuivat varikolla bensalle, Keke tuoksui partavedelle», vakioautoilla Rosbergin kanssa kilpaillut Jarmo Sukava on muistellut.
Itsetietoisen kuljettajan habitus huokui hyvinvointia ja elkeet heijastivat jet set-elämäntyyliä.

»Urheiluväen oli vaikea sulattaa kaveria, joka tallusteli toimittajien eteen Ray Ban -aurinkolaseissa, lentäjäntakissa ja Guccin laukku kädessä», F1:n konkaritoimittaja Erkki Mustakari arvioi. Ainakaan Suomessa toimittajat eivät kyeneet katsomaan peiliin ja hyväksymään, että joku urheilija ei suostu syömään heidän kädestään vaan sanelee itse pelisäännöt. MM-tittelin jälkeen moni toimittaja joutui suorittamaan katumusharjoituksia, mutta kaikki eivät tähän pystyneet. Joidenkin mielestä
lentokone lentokone1
Rosberg oli saanut mestaruuden kuin lahjana muiden epäonnen ansiosta. Ennen vuotta 1982 suomalaisessa urheilussa vallitsi amatööri-ideaali, eikä rahan ansaitsemista katsottu hyvällä. F1-maailma oli jotain ihan muuta. Koko sarja perustui autovalmistajien markkinointiin, eikä rahaa tai kaupallisuutta vieroksuttu, vaan tavoitteena oli pikemmin taloudellisen kuin urheilullisen tuloksen tekeminen. Törmäys perisuomalaisen urheilukäsityksen kanssa oli raju. Pohjolan perukoilla oli totuttu siihen, että urheilija edustaa maataan ja pärjätessään tuottaa kunniaa isänmaalleen. Rallikuskitkin oli opittu tuntemaan »lentävinä suomalaisina». Rosberg ei näitä kriteereitä täyttänyt.

»Ei maailmalla kukaan otsikoi, että Rosberg ajoi maailmanmestaruuden Suomelle, kyllä otsikot mieluummin niin, että Williams voitti maailmanmestaruuden ja että Williamsin voittoautoa ajoi Keke Rosberg. Homma on koko lailla erilainen kuin Paavo Nurmen juostessa.»

Näin kirjoitti Mauri Kangaslampi Suomen Sosialidemokraatissa ja jatkoi: »Keke Rosberg ajaa Suomen formula-autoilun maailmankartalle vasta sitten, kun hänellä on ajettavanaan suomalaisen tallin suomalainen auto.»Kuljettaja oli itse todennut öljykriisin aikaan, että jos »tämä maa ei meitä autourheilijoita kaipaa, emme mekään kaipaa tätä maata». Maailmanmestaruuden jälkeen Ruotsin autoliitto palkitsi Rosbergin kunniamitalilla, ja siinä yhteydessä tiedusteltiin, tunteeko Solnassa syntynyt kuljettaja itsensä ruotsalaiseksi. »Tunnen olevani enemmänkin Pohjolan kansalainen», kuului diplomaattinen vastaus. Suhde Suomeen oli pitkään etäinen, mutta 2000-luvulla välit kotimaahan lämpenivät. Lapin mökki ja vierailut äidin luona toivat Keken Suomeen säännöllisesti. Kaikkein suurimman varjon Rosbergin ylle heijasti hänen fyysinen olemuksensa, joka oli kaukana tyypillisen urheilusankarin valio-muodosta. Urheilutoimittajille kelpasivat nälkäkurkea muistuttavat hiihtäjät ja langanlaihat juoksijat. Jos suorituksen aikana ei virrannut hiki eikä suuhun tullut verenmakua, sitä ei luettu urheiluksi.
Pienikokoisen miehen kypärän sisältä pulppusi sanoja, jotka eivät nostaneet Rosbergin osakkeita urheilijapörssissä. »Olen vihdoin päässyt (syvästi vihaamani) kuntoilun pariin. Päivittäiseen ohjelmaani kuuluu joko tennistä tai itseni hengästyttäminen kuntoradalla», Rosberg kirjoitti Vauhdin Maailman palstallaan vuonna 1979.

ENNEN Rosbergin historiallista mestaruutta Suomen tv:ssä näytettiin vain yksi Fi-osakilpailu vuodessa. Myös toimittajien vierailut F1-kiertueelle olivat satunnaisia. Siksi toimittajien tietämättömyyteen kyllästynyt Rosberg esittikin toivomuksen, että ihmiset arvioisivat F1:n urheilullisuutta vasta sitten, kun ovat käyneet paikan päällä katsomassa ainakin yhden osakilpailun. Hän oli huomannut, että radalla vierailleet toimittajat luopuivat nälvimisestä ja laativat »realistisia»
kisaraportteja.Maailmanmestarinakin Rosberg oli vastakohta suomalaisen urheilijan stereotyypille. Sitä hän oli aina ollut. Oppikoulussa liikunnanopettaja Immo Kuutsa oli joutunut huomauttamaan Rosbergia reilusta pelistä. Nuorukainen oli lähtenyt maastojuoksulenkille, mutta kulkenut valtaosan matkasta polkupyörällä. Ei tullut kymppiä todistukseen, vaikka Lars-isä kävi sitä Kuutsalta tivaamassa.
Rosbergin ja Suomen välisessä taistossa oteltiin monta erää. Kun Posti halusi ikuistaa mestarikuskin postimerkkiin muutaman muun urheilusankarin kanssa, Rosberg kieltäytyi antamasta kuvaansa käyttöön ilman korvausta. Hänen mielestään Posti teki tuotteillaan bisnestä, ja jos yritys halusi hyödyntää Rosbergia tuotteissaan, siitä oli maksettava käypä korvaus. Tässä suhteessa Keke oli johdonmukainen. Hänelle liikunnan yhteiskunnallinen perustelu oli simppeli juttu. Raha ratkaisee siinäkin. »Käyn lenkillä siksi, että mulle maksetaan siitä.

»Voittiko Keke Rosberg Monacossa kädet vereslihalla?

Keke Rosbergin voitto Monacon Fl-klsassa 1983 kuuluu suomalaisen autourheilun hienoimpiin saavutuksiin. Se oli Rosbergllle kalkkein makein hänen viidestä Grand Prix -voitostaan. Niihin aikoihin Monacon katuratakisa oli kuljettajille fyysisesti paljon rajumpi koettelemus kuin nykyään, koska autoissa oli vielä esimerkiksi keppivalhteet. Ohjaus-tehostlmiakaan ei siihen aikaan ollut. Onko totta, että viimeisillä kierroksilla kätesi olivat jo aivan vereslihalla, Keke Rosberg?

»Kyllä tuollainen tieto pitää paikkansa.» Miten hoidit sen jälkeen kätesi kuntoon?

»Lähdin Ibizalle ja lilluttelin niitä siellä suolavedessä. Se auttoi.» Monaco 1983 ei kuitenkaan varmasti ollut 25 vuotta sinen päättyneen F1-urasi raskain kisa, vai mitä?

»Ei ollut. Ehdottomasti raskain oli Dallas vuonna 1984, ja mähän voitin myös sen. Se oli mielettömän kuuma kisa. Lämpöä oli 45 astetta.»

JANNE AITTONIEMI

formularengas f1-auto Mclaren 1986
Keke Rosberg ajoi uransa viimeisen kauden McLarenilla 1986.
painike