 |
 |
»Katsoin sinne kiikutettua sopimusta, eivätkä summat olleet sinne päinkään! Revin sopimuksen heidän edessään.» Nissanin miehet jäivät haavi auki katsomaan -ja palasivat piakkoin asiaan. Viiden aikaan aamulla Salosen hotellihuoneessa soi puhelin ja japanilaiset ilmoittivat pahoitellen, että alkuperäinen sopimus pitää. »Oli varmaan kerrottu Tokioon isolle pomolle, että nyt se hullu suomalainen repi sopimuksen.» Viimeisellä Nissan-kaudella Salosen selkäkivut äityivät niin pahoiksi, että edessä oli leikkaus. Selkävaiva oli peräisin teinivuosien onnettomuudesta, kun Salosen kaveri »ajoi Minin Riihimäellä seinään».
Salonen makasi leikkauksen jälkeen sairaalassa 1984, kun Peugeotin tallipäällikkö Jean Todt soitti ja kysyi suomalaista riveihinsä. Tarjous oli erittäin houkutteleva, sillä B-ryhmän nelivetoinen Peugeot 205 oli todettu jo Ari Vatasen käsissä voittaja-autoksi. »Vastasin rehellisesti, etten tiedä, tuleeko minusta enää kuskia. Todt totesi siihen, että hän tietää. He olivat jo selvittäneet, että toivun ajokuntoon.» Sopimus syntyi ja loppu on historiaa. Salonen voitti kauden 1985 aikana viisi rallia peräjälkeen ja varmisti maailmanmestaruuden jo elokuussa Jyväskylässä. Tunne oli erityinen, sillä Salonen teki hattutempun: otti uransa ensimmäisen voittonsa Jyväskylässä, varmisti Peugeotille merkki-mestaruuden ja juhli omaa mestaruuttaan. Salonen kertoo olleensa »kaksi viikkoa kännissä» mestaruuteen liittyneiden pr-velvoitteiden aikana.
»Minua ja Seppoa lennätettiin yksityiskoneella paikasta toiseen. Täytyi käydä näyttämässä naamaansa ties missä. Joka paikassa piti litkiä samppanjaa ja viiniä.»Salosen mestaruus oli Todille valtava helpotus. »Hän sai aluksi perkeleesti moitteita siitä, että palkkasi minut. Jonkun selkävaivaisen Salosen Suomesta, kun ranskalaisten mielestä omasta maasta olisi löytynyt paljon parempia.» Lopulta Salosta ylistettiin jopa ranskalaisen autoteollisuuden pelastajana. Peugeot myi valtavasti autoja rallimenestyksen siivittämänä. Peugeot 205 oli Salosen uran paras ralliauto. »Ajo sujui kuin tanssi. Oli usein tunne, ettei
 |
Mutta tanssi alkoi vasta sitten, kun Salonen oppi nelivetoisen auton niksit ja sai ajokkiinsa pyytämänsä ohjaustehostimen. Hänen käsivoimansa eivät ilman sitä riittäneet ajamaan B-ryhmän superautolla erikoiskokeita täysipainoisesti läpi. »Ensin sanottiin, ettei tehostinta tule vaan Peugeot maksoi minulle kuntosalikortin >bodipildinkiin>.» »Ei pildingistä olisi mitään tullut. Onneksi yksi insinööreistä suostui sen tehostimen autoon salaa väsäämään. Lopulta se tuli kaikkiin tallin autoihin.» Ennakkoarvioissa vuoden 1985 mestaruus oli pedattu Vataselle. Hänen kautensa päättyi Argentiinassa hengenvaaralliseen onnettomuuteen.
Salonen uskoo, että Vataselle kertyi paineita tallitoverin vauhdista. »Ehkä Ari oletti, että vauhtini riittää vain tallipisteiden keräämiseen hänen varjossaan.» Ennen onnettomuuskisaa Vatanen oli lentänyt helikopterilla Salosen Saimaan-mökille. »Lähtiessään Ari kirjoitti mökin vieraskirjaan, että hän voittaa Argentiinassa.» Siinä oli kolme vasemmalle kääntyvää mutkaa lähekkäin, Kaksi ensimmäistä menee tosi täysillä ja kolmas lähtee >ihan alta pois>. Meillä luki nuoteissa sen viimeisen kohdalla, että varo perkele!
Kisan voitti Salonen. Hänelle ei rallin aikana kerrottu, kuinka vakavasti Vatanen oli loukkaantunut. Kisan jälkeen hän kävi sairaalassa katsomassa tätä. Vatasen kartturi Terry Harryman totesi Saloselle tienneensä jo 400 metriä erikoiskokeen lähdöstä, ettei pätkä pääty hyvin. »Ari oli kuulemma reuhannut jo pikataipaleen alussa kuin höyrypää.» Vatanen toipui, mutta Korsikalla 1986 kävi vielä pahemmin. Henri Toivonen ja hänen kartturinsa Sergio Cresto kuolivat ulosajossa. Lancia Delta 84 suistui rotkoon, osui puihin ja syttyi räjähdysmäisesti palamaan. Onnettomuuden syy on yhä epäselvä, vaikka eri teorioita on esitetty.
Salonen arvioi, että kyse oli nuottivirheestä tai jonkinlaisesta ajatuskatkosta. Hän ei usko auton tekniseen vikaan. »Siinä oli kolme vasemmalle kääntyvää mutkaa lähekkäin. Kaksi ensimmäistä menee tosi täysillä ja kolmas lähtee »ihan alta pois>. Meillä luki nuoteissa sen viimeisen kohdalla, että varo perkele! Se on tosi hämäävä paikka.» »Voi olla, että >Henkka> ajoi syystä tai toisesta kolmannen vasurin kohdalla vielä sitä keskimmäistä. Sitten kävi mitä kävi. Kun ei ollut minkäänlaisia jarrutusjälkiäkään.» Salonen ajoi itse ulos samassa rallissa ohittaessaan Alenia kesken pikataipaleen. Ajolinjan ulkopuolella asfaltilla oli irtohiekkaa, josta Peugeot lipesi katolleen rotkoon puskien päälle. »Alén avasi oven ja kysyi, olemmeko hengissä. Hengissä oltiin, Pösö ei syttynyt tuleen.»
 |
 |
Timo Salonen
SYNTYNYT: 8. lokakuuta 1951 Helsingissä. Varttui Riihimäellä.
URA: Maailmanmestari 1985. 11 MM-osakilpailuvoittoa, 24 MM-palkintopallisijaa, 257 MM-erikoiskokeen pohja-aikaa. 95 MM-osakilpailun starttia.
AUTOJA MM-SARJASSA: Fiat, Datsun/Nissan, Peugeot, Mazda, Mitsubishi.
PERHE: Toista kertaa naimisissa. Edellisestä avioliitosta tytär Sanna Backlund (os. Salonen), joka on tuttu hevosurheilusta.
MUUTA: Asuu Hämeenlinnan Hauholla ja osan vuodesta Espanjassa. Pitää autokauppaa Tampereella.
Toivosen kuolema otti koville, sillä Salonen oli aikoinaan opettanut Henkkaa tämän isän Pauli Toivosen pyynnöstä. Toivosen onnettomuuden jälkeen B-ryhmän superautot kiellettiin kaudeksi 1987.
»En ikinä pelännyt ajaa B-ryhmäläisillä. Kyllä se meno on viime kädessä kuskin vastuulla, oli alla sitten mikä peli tahansa.»
TURMAN JÄLKEEN Peugeot vetäytyi MM-sarjasta. Salonen siirtyi Mazdalle. Peugeotin tuoreimmassa kehitysversiossa oli ollut noin 550 hevosvoimaa, ja A-ryhmän Mazdassa niitä oli aluksi jopa noin 300 vähemmän. Mazdaa ensimmäistä kertaa koetettuaan Salonen totesi, ettei hän kehtaa laittaa enää kypärää päähänsä. Niin laimealta meno tuntui. Salonen voitti Ruotsin MM-rallin 1987, mutta muuten Mazdan kilpailukyky osoittautui vuosien vieriessä pettymykseksi. Mitsubishilla Salonen kaasutteli kausina I991 ja 1992. Galant-malli ei sopinut hänen ajotyylilleen. Talliin ennen Salosta tullut ruotsalaiskuljettaja Kenneth Eriksson oli rakentanut nelivetoisen »Mitsun» mieluisekseen.
»Erikssonin tausta oli etuvetoisen VW Golfin ratista. Mitsu aliohjautui ja sitä olisi pitänyt ajaa niin kuin etuvetoista. Minä en saanut sitä kääntymään niin kuin olisin halunnut.» Salonen jätti MM-sarjan ja siirtyi erämaaralleihin Citroen ZX Raidin puikoissa. Auto perustui suurilta osin Peugeotin B-ryhmäläiseen. Salosen päätehtävänä oli tukea tallin ykköskuskiksi nimettyä Pierre Lartigueta, mutta hän voitti siinä sivussa muun muassa Egyptissä ajetun Faaraoiden rallin.
Sitten kun Citroen syttyi täydessä vauhdissa palamaan kesken Pariisi-Peking-Moskova-rallin, mitta tuli täyteen. Vuosi oli 1995. »Olen lunki kaveri, mutta pariakymmentä vuotta ei ajeta ammatikseen vain herjaa heittämällä. Kyllä työt aina tehtiin.»
Entäs se Löysä? Lempinimen alkuperästä on ristiriitaista tietoa. Esimerkiksi Wikipedia väittää virheellisesti liikanimen tulevan siitä, että Salosella oli tapana kääntää rattia yhdellä kädellä. »Oikeastaan keksin sen itse. Meillä oli joskus 1970-luvulla kotimaan ralleissa Erkki Pitkäsen kanssa samanlaiset Volvot. Yhdellä pikataipaleella löin Erkin kuudella sekunnilla ja kävin aukomassa päätäni, että Löysä-Pitkänen! Siitä lähtien sain itse kuulla olevani Löysä-Salonen.»
