ESA PAKARINEN 1911-1989
 
Kotisivuille
JÄLKISANAT KANSANTAITEILIJAN ELÄMÄÄN JUTTU SIINÄ LUISTI, NAURUKIN ELI

Joulukuun kuudentena vuonna 1988 tasavallan kerma lainehtii, pursuaa ja kuohuu presidentin linnan käytävillä. Alkueuforian jälkeen yhä useampi huomaa pystypäisen mutta kepin kanssa liikkuvan taiteilija Esa Pakarisen, joka on ensimmäistä kertaa kutsuttu mukaan. Elämän ja taiteen reissumies on linnoissa kreivien, jalkojen alla ei kulu maantie vaan kiiltävä parketti.

Esan elämänvoima on vielä suuri, jatkoillekin aamutunneille asti hän ajautuu toisen pohjoiskarjalaisen, kirjailija Heikki Turusen kanssa. Heikki on täynnä uteliaisuutta kun simpauttajan esikuva istuu hänen edessään.

- Mistä se siun taide lähtee, piästä vai syvämestä, Turunen kysyy melkein 78-vuotiaalta Pakariselta.

Kansantaiteilija tarttuu poikaa rinnuksista kiinni, nousee puolittain seisomaan, ravistelee ja toistaa kyyneleet silmissään: »Nälästä se lähtee poika, nälästä.»

 

Helmikuussa 1989 Esa Pakarinen on ollut jo toista kuukautta Varkauden aluesairaalassa, jalat eivät enää kanna mutta keikat pyörivät mielessä, huolet tekemättömistä töistä ja levyistä. Laihtunut käsi silittää poskeani, molempien silmät ovat kosteat.

Ulkona illat pitenevät, tiet sulavat, on tulossa kevät ja keikka-aika, se vaihe vuodesta, jolloin kansan rakastamat iskelmä- ja kiertuetaiteilijat lähtivät 1940- ja 50-luvulla ensin häkäpönttöautoilla, sitten junilla ja linjureilla seurojen taloille ja tanssilavoille suomalaisia huvittamaan. Tuottamaan hyvää mieltä. Esa tiesi olevansa heistä viimeinen. Vanha taiteilija oli levoton, työn- ja elämänhaluinen.

Kun Feliks Esaias Pakarinen haudattiin toukokuun 12. päivänä vuonna 1989 ensimmäisenä suomalaisena viihdetaiteilijana valtion kustannuksella, monet lehdet kirjoittivat erään aikakauden loppuneen hänen mukanaan. Saattomusiikin kauneinta oli oman aikalaisen taiteilijatoverin Topi Kärjen säveltämä Karjalainen kehtolaulu, Esa Pakarinen in memoriam.

Esan omat sanat lohduttavat eniten: »Elämästä ei saa vierastaa mitään.»

Esa ja Masa
 
©Meiltähän tämä käy!! Kirja: Kansantaiteilijan elämästä, Musiikista elokuvista ja elämästä
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen, Helsingissä toukokuussa 1989 Maarit Niiniluoto
ylös