ESA PAKARINEN 1911-1989
 
Kotisivuille
PAKARISEN VOIMA OLI ESIINTYMISESSÄ IRWININ KYYDISSÄ
LIUKKAALLA LATTIALLA

Valsseja Kärki ei Pakarisen käyttöön kovin monia tehnyt; niitä tuntui löytyvän muutenkin, ja osittain myös Kärjen aiemmasta tuotannosta. Parhaiten Kärki-valsseista onnistui vuonna 1981 levytetty Minä haaveilin vaan (CD8/9), mikä sekin on selkeänä säkeistölauluna etenevä, mutta sovittaja Kalevi Nyqvist on löytänyt tyylikkään tasapainon lyhyine instrumentaalivälikkeineen Raul Reimanin rauhallisesti etenevää tekstiä myötäilemään.

 

Kärjen tangojen suhteen Pakarisen kanssa hyödynnettiin vain "tärvelyä", eli Pakarinen esitti niitä uudelleen sanoitettuna, ja esitysten motiivi oli tekstien huumorissa sekä siinä jo lähtökohtaisesti "hauskana" pidetyssä ideassa, että Esa Pakarinen tangolaulajana on koomista. 50-luvun rock 'n rollin sekä 60-luvun nuorisopopin materiaalilla tehdyissä Pakarisen 70-luvun levytyksissä otettiin mukaan muutamia Toivo Kärjen sävellyksiä, joista Nuori rytmi (CD7/16, 1978) oli alun perinkin Kärjen hieman kieli poskessa tekemä yritys "rokata". Samassa sessiossa toteutettu Pieni hopea-aasi (CD7/21) on otettava esiin Pentti Lasasen erinomaisesti päivitettynä pop-beguine sovituksena.

Jouheasti kulkeva shuffle Rapurallaa (CD3/19, 1967) oli aiempi onnistunut loikka rhythm & blues -perinteen suuntaan. Pakarinen selviää Juha Vainion huikeasta tekstistä hyvin, ja eittämättä jo siksikin, että sanoittajan tekniikka on pettämätön: a-osiin sijoitettu lauluteksti seuraa virheettä melodian toistuvaa neljäsosatrioli-rytmiikkaa kolmitavuisesti muovautuen. Olisi hyvin mielenkiintoista tietää kumpi syntyi ensin, melodia vai teksti? Esityksen yhtyeosuuden kruunaa mukana kulkeva tenorisaksofonisti Gustav "Cusse" Rossin tyylikkään rouhea fiilistely, ja hyvin täyttää sovittaja Paul "Nacke" Johanssonkin b-osien "tintti-pianosoolojen" paikat.

Vaikka Toivo Kärjen uustuotanto alkoi jo 60-luvulla olla painopisteiltään Esa Pakarisen omimmasta maailmasta enemmän irti, säilyi miesten työskentelyssä melko kiinteä yhteys sikäli, että Pakarinen teki useita uusia levytyksiä aiemmasta Kärki-materialistaan. Huomionarvoista onkin, että Esa Pakarinen levytti vuonna 1972 oman versionsa Kärjen säveltämästä jenkasta Rovaniemen markkinoilla (CD5/8) - nimilaulun legendaarisesta elokuvasta, mikä oli yksi heidän kaikkein merkittävimpiä yhteistöitään.

 
Toivo Kärki ja Reino Helismaa
Kuvateksti:
Toivo Kärki ja Reino Helismaa tekivät yhteistyötä 1948-1965, Repen kuolemaan asti.
 
©Meiltähän tämä käy!! Kirja: Kansantaiteilijan elämästä, Musiikista elokuvista ja elämästä
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen, Lokakuussa 2010, Pekka Nissilä
ylös