Merten salaisuudet 1977 nro: 38

 
Kotisivuille / Merten salaisuudet lehden arkistoon
Kemikaalit ja luonto b

Elämä on pohjimmiltaan kemiallisiin reaktioihin perustuva monimutkainen systeemi. Kun kasvit kasvavat yhteyttämällä ja kasvinsyöjät käyttävät ne hyväkseen, ravintoyhdisteet hajoavat ja yhdistyvät jälleen eläinkudoksiksi ravintoketjun edetessä. Kun eläin syö toisen eläimen, petoeläin hajottaa kemiallisesti suurimman osan uhrin ruumiista aineiksi, jotka käytetään pedon energianlähteeksi ja sen kasvuun, uudistumiseen ja ruumiin solurakenteiden ylläpitoon.

Niin kuin olemme aikaisemmin todenneet, eläimen täytyy syödä kymmenisen kiloa ravintoa lisätäkseen omaa painoaan yhdellä kilolla.

Kaloja
Valtamerissä elävä eläinplankton on ravintoketjun alkupäässä. Se käyttää ravinnokseen pääasiassa kasvi-planktonia, munia ja pienen pieniä organismeja.
Suurin osa sen syömästä ravinnosta hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi sekä kuona-aineina erittyviksi typpiyhdisteiksi. Tietty määrä yhdisteistä pysyy kuitenkin pedon ruumiissa, ja tästä syystä ravinnossa tulleet yhdisteet rikastuvat petoon.

Koska suurimmat pedot syövät eniten saaliseläimiä, niihin kertyy myös eniten kemikaaleja. Tällä tavoin ainetta kasaantuu yhä enemmän mentäessä ravintoketjua ylöspäin tasolta toiselle. Tätä tapahtumaa sanotaan aineen rikastumiseksi. Lukuisat haitalliset aineet, muun muassa monet radioaktiiviset aineet, raskasmetallit ja tuholaismyrkyt, ovat rikastuvia.

Esimerkkinä voidaan esittää DDT, joka kuuluu kloorattuihin hiilivetyihin.

 
©2016 Merten Salaisuudet Jacques-Yves Cousteau Editio Service S.A. 1976 Oy Concert Hall Society Ab
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen
ylös