Silmäkkäitä kaloja

Nelisilmäkalan (Anableps anableps) silmät ovat jakautuneet kahteen osaan, mistä kala on saanut nimensäkin. Lajin toinen erikoisuus on, että »oikeapuoliset» koiraat voivat paritella ainoastaan »vasenpuolisten» naaraitten kanssa ja »vasenpuoliset» koiraat vastaavasti vain »oikeapuolisten» naaraitten kanssa. Tämä johtuu siitä, että nelisilmäkalojen paritteluelimet ovat toispuoliset. Nelisilmäkala elää Keski-Amerikan suolattomissa vesissä. Se kasvaa keskimäärin 20 ja enintään noin 30 senttimetrin mittaiseksi. Ruumis on pitkänomainen ja pyrstö pyöreäreunainen. Ulkonevia silmiä lukuun ottamatta tässä kalassa ei ole silti mitään erityisen huomiota herättävää. Nelisilmäkala viettää suurimman osan elämästään uimalla aivan pinnan tuntumassa silmien yläpuolisko vedenpinnan yläpuolella.

Jakautunut sarveiskalvo

Kalan kummankin silmämunan halki kulkee vaakasuora sidekalvo, joka jakaa sarveiskalvon kahtia. Pinnassa uidessaan kala osuttaa silmiensä rajakohdan juuri vedenpinnan tasolle. Se näkee kaiken vedessä olevan verkkokalvon yläosalla sarveiskalvon alaosan lävitse. Koska vedessä näkemiseen tarvitaan kuperampi mykiö kuin ilmassa näkemiseen, silmän mykiö on epäsymmetrinen. Kala näkee vedessä olevat kohteet mykiön paksuimman osan läpi.
Maaeläimillä on kyynelrauhaset, joilla ne pitävät silmiensä pinnan kosteana. Nelisilmäkala tyytyy vain välillä kastamaan koko päänsä veteen, ja näin ei silmien yläosakaan kuivu. Nelisilmäkala syö pieniä vesieläimiä. Koska sillä on kaksoisnäkö kummassakin silmässään, voisi olettaa, että se toimii kahdessa tasossa ja pyydystää sekä pinnassa eläviä että vahingossa veteen pudonneita hyönteisiä. Tämä on kuitenkin hyvin epävarmaa. Ilmassa näkeminen luultavasti vain auttaa kalaa välttymään vihollisilta, esimerkiksi vesilinnuilta.

Oikea- ja vasenpuolisia parittelu-elimiä

Nelisilmäkala on ovovivipaarinen, toisin sanoen se synnyttää mätimunista valmiiksi kehittyneitä eläviä poikasia. Naaraat synnyttävät vain 1—4 poikasta kerrallaan. Hedelmöitys on ruumiin-sisäinen. Koiraalla on peräevän muuntuneista ruodeista kehittynyt paritteluelin. Tämä elin kykenee kääntymään ainoastaan vasemmalle tai oikealle. Koska naaraan sukupuoliaukkoa puolestaan suojaa erityinen suomu, joka mahdollistaa aukkoon tunkeutumisen vain vasemmalta tai vain oikealta, saattaa ymmärtää, miksi pelkästään »vasenpuolinen» koiras voi hedelmöittää »oikeapuolisen» naaraan ja »oikeapuolinen» koiras vain »vasenpuolisen».

Katse kahdessa tasossa. Nelisilmäkala on saanut nimensä siitä, että vaakasuora ihonauha jakaa sen silmät kahteen osaan. Kalan ollessa pinnassa silmien yläosa tähyää ilmaan ja alaosa veteen.

Silmät silmissä

Kaksi tunnettua nelisilmälajia eivät ole ainoat kalat, joiden silmissä on vastaavanlainen jako. Limakalalajilla (Dialommus fuscus), joka elää Galápagossaarten kalliorannoilla, on pystysuoran rajan kahtia jakamat silmät. On otaksuttu, että tämä kala oleilisi joskus pystyasennossa suu vedenpinnan yläpuolella ja silmien raja vedenpinnan tasossa. Eläintieteilijä E. Curio, joka on tutkinut tätä limakalaa sen luonnollisessa ympäristössä, ei kuitenkaan koskaan ole nähnyt sen käyttäytyvän moisella tavalla. Päästäkseen kiinnostavan näköisille kallioille kyseinen limakala ratsastaa aallonharjalla ja antaa veden viedä itsensä johonkin onkaloon. Jos onkalo ei sitä miellytä, se kiemurtelee pois kostealla kalliolla tai palaa virran kuljettamana takaisin mereen. Se syö pieniä äyriäisiä, eikä sillä näytä missään elämänsä vaiheessa olevan tarvetta oleilla pystyasennossa. Curio ei ole onnistunut selvittämään sen neljän silmän tarkoitusta. Nelisilmäisten kalojen joukossa on muitakin jäseniä. Syvyyksissä elävä, jonkin verran haukea muistuttava Bathy-lychnops exilis on taitava saalistaja. Se käy uhrinsa kimppuun nopean hyökkäyksen singahduttamana, aivan kuin se näkisi erehtymättömän tarkasti. Kuitenkin tämä kala saattaa elää jopa 500—1000 metrin syvyydessä, jonne ei tunkeudu lainkaan valoa. Silti sen isojen silmien verkkokalvossa on hyvin runsaasti valonherkkiä soluja. Kumpikin silmä sisältää toisen, pienemmän silmän, joka sijaitsee varsinaisen silmän alaosassa ja on suuntautunut alaspäin.

Nämä pikkusilmät, joissa on oma verkkokalvonsa, tuntuvat olevan varsinaisia silmiä herkemmät. Ne kykenevät ilmeisesti erityisen hyvin arvioimaan etäisyyksiä. Lisäksi tällä kalalla on kaksi silmän muotoista elintä, jotka itse asiassa ovat vain isojen silmien sarveiskalvon paksunnoksia.
On mahdollista, että nämä muodostelmat toimivat suurennuslasin tavoin ja keskittävät valoa isojen silmien sisäosaan. Tämä on kuitenkin pelkkä olettamus. On perin vaikeaa saada selville, mihin tämä kala todella tarvitsee moniosaisia silmiään.

Luokka Luukalat
Lahko Hammaskarpit Cyprinodontiformes
Heimo Nelisilmäkalat Anablepidae
Laji Nelisilmäkala Anableps anableps

Keskimäärin 20 senttimetrin mittaiseksi kasvavassa nelisilmäkalassa ei ulkonevia silmiä lukuun ottamatta ole mitään erityisen huomiota herättävää.