Tietysti tällainen tilanne on kivisimpulle vaarallinen, koska se jää vihollistensa armoille. Kivisimpun asento selittää myös kuikan tukehtumisen: lintu ei tunne todellisten kalansyöjien juonta: kala täytyy kääntää nokassa niin että sen saa nielaistua pää edellä.
Suomessa kivisimpusta on kaksi muotoa: rannikkovesis­sä ja muutamissa sisävesissä elävä sileäihoinen muoto sekä sisävesissä yleisempi pienipiikkinen, sileävatsainen muoto. Niiden keskinäistä sukulaisuussuhdetta ei ole täysin selvitetty. Piikkisestä muodosta on käytetty nimeä väkässimppu (Cottus koshewnikowi). Kivisimpulla ei ole Suomessa taloudellista merkitystä pienen kokonsa vuoksi.

Kivisimppu lepää joen pohjakivillä. Kun se on liikkumaton, sen väritys muuttuu pohjan värien mukaiseksi. Tämä 6—10 senttimetrin mittainen kala vaihtaa väriään myös viretilansa, pelon tai hyökkäyshalun, mukaan.

Luokka  Luukalat
Lahko    Ahvenmaiset kalat,Perciformes
Heimo   Simput, Cottidae
Laji         Kivisimppu, Cottus gobio