Syntynyt 13. huhtikuuta 1853 Vaasa. Kuoli 23. lokakuuta 1939 Fiskars. Hän oli Parkanossa asuva kansanomainen aatelismies ja originelli, joka toimi Parkanon hoitoalueen metsänhoitajana 1893–1918 ja asui eläkkeellä ollessaankin Parkanossa. Hänet tunnettiin 1920–1930-luvuilla suojeluskunta-aktiivina.
Kuvassa Poseeraavat: Parkanon Parooni ja Halla-Ukko.
Hänen isänsä oli Vaasan läänin maaherra Carl Gustaf Fabian Wrede ja äitinsä Margareta Sofia Eleonora Glansenstjerna. Gustaf Wreden sisaruksia olivat ylijohtaja Carl Ernst Wrede, senaattori Otto Wrede sekä vankien ystävä Mathilda Wrede. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan alkeisoppilaitoksesta 1873 ja valmistui metsänhoitajaksi Evon metsäopistosta vuonna 1878. Wrede toimi aluemetsänhoitajana Hyrynsalmella 1883–1893 ja Parkanossa 1893–1918.
Parooni tunnettiin pitkästä parrastaan ja tukastaan sekä askeettisista elämäntavoistaan, sotilaselämän ihailusta ja voimakkaasta isänmaallisuudesta. Wrede osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten joukoissa ja oli mukana Satakunnan rintamalla muun muassa Lavian, Suodenniemen, Pomarkun ja Kyröskosken taisteluissa kunnes sairastuminen pakotti hänet poistumaan rintamalta.
Hän osallistui myös aktiivisesti Parkanon suojeluskuntatoimintaan. Parooni oli 1930-luvun alussa mukana Lapuan liikkeen toiminnassa ja kirjoitti ahkeraan Sinimusta- ja Fascisti-nimisiin lehtiin. Hän oli myös Fascisti-lehden päätoimittajana kesällä 1931.
Parkanon paroonilla oli tapana pukeutua hyvin yksinkertaisesti - hän käytti sarkavaatteita ja pieksuja, päässä hänellä oli Väinämöisen lakki ja selässä tuohikontti. Viimeisinä vuosinaan hän käytti kuitenkin suojeluskuntapukua näiden asusteiden sijaan.
Parkanon paroonista on jäänyt elämään paljon juttuja ja kaskuja. Parooni Wrede oli naimisissa vuodesta 1884 Wendla Eleonora (Venny) Munsterhjelmin (1859–1928) kanssa. Heillä oli kaksi tytärtä, jotka kuolivat naimattomina, sekä poika Rabbe Carl Gustaf, joka kuoli 25-vuotiaana liikenneonnettomuudessa Amerikassa.
Paroonin markkinoiden yhteydessä 3.8.2012 paljastettiin Parkanon paroonin patsas nimeltään "Paroonin henki". Lasikuituinen patsas on sastamalaisen kansantaiteilija Tauno Vuorenniemen käsialaa ja se sijaitsee Keskuskadun ja Satakunnankadun liikenneympyrässä. Patsaan on tilannut Parkanon Nuorisoseura.
Lisää Paroonista
