Henrik Selim Leikkonen (1863-1942) eli Seeli Leikkonen oli aikanaan tunnettu kansanparantaja. Parkanolainen kansanparantaja ei tarvinnut apunaan sen paremmin kirurginveistä kuin lääkkeitäkään. Leikkonen antoi avun nyrjähtäneille nivelille, jotka hän ensin tunnusteli ja sitten niksautti paikoilleen.
Leikkosen tytär Saima Leikkonen muisteli 1970-luvulla, kuinka ihmiset tulivat hänen isänsä luo murtumineen, jotka saattoivat olla pitkällekin rustottuneita j a hyvin tuskallisia. Ensin piti saada irti nivel, ja sitten taitavin liikkein taas sijoilleen. Katkenneen raajan Leikkonen sitoi. Hänellä oli tarkka tunto sormenpäissään, sillä koskaan hän ei vaurioittanut potilasta. Maksua kansanparantaja ei töistään perinyt.
Kansanparantaja Henrik 'Seeli' Leikkonen
Appiukko opasti taidoissa
Leikkosella lienee ollut luontaista taipumusta parantamiseen, mutta osa taidoista on perua hänen vaimonsa kotoa Kovelahden Vähästä-talosta. Pariskunta muutti Parkanoon vuonna 1890.Kansanparantajaan liitettiin ennen vanhaan telepatiakyvyt, ja melkeinpä siitä oli kyse Vahäntalon isännänkin kohdalla. Henrik Leikkonen sen sijaan ei omaksunut telepatiataitoja, vaikka paljon oppia appiukoltaan saikin.
Lääketiedettä Leikkonen ei opiskellut, mutta tiesi ja tunsi asiat. Saima Leikkonen muisteli tapausta, jossa potilaalla oli outo patti ja nilkka tuntui olevan sijoiltaan. Leikkonen totesi tutkimuksensa päätteeksi, ettei voi auttaa. Hän arveli, että kyseessä on tuberkuloosipesäke. Myöhemmin potilas kuolikin juuri kyseiseen tautiin.
Leikkonen oli ammatiltaan maanviljelijä. Karjaakin tilalla ajan tavan mukaan kasvatettiin. Kansanparantajan apua tarvittiin myös monelle eläimelle, kun oli mullikalta tai lehmältä jalka nyrjähtänyt tai katkennut.
Pojasta tuli taitava ortopedi
Leikkosen talo sijaitsi lähellä kirkkoa. Samalla paikalla sijaitsee nykvisin kerrostalo, joka on nimetty Leikonpuistoksi. Leikkosen perheessä oli 7 lasta. Liekö isänsä innoittamana ortopedi asta kiinnostunut hänen poikansa Olavi Leikkonen, josta tuli taitava ortopedi, joka erikoistui luukirurgiaan. Isänsä käyttämiä otteita poika piti taitavina ja tehokkaina paranmskeinoina.
Kodin paikalle nousi Leikonpuiston kerrostalo
Lapsista viimeisenä Parkanossa asui tytär Saima. Saima Leikkonen ja Tyyne Möhkö olivat ensimmäiset parkanolaiset ylioppilaat. He saivat valkolakit vuonna 1912.
