Kirkasvetisen Vuorilammen, nykyisen Kirkkojärven länsipuolella sijaitsi torppa, jonka Jooseppi Vatunen oli antanut perintötilastaan vuonna 1861 Jaakko Perälän perheen elettäväksi. Torpan kontrahti oli tarkoin ja yksityiskohtaisesti säädetty. Jaakko ja Anna Perälällä oli 10 lasta, joten ei torppa aivan pikkuriikkinen ollut perheen kon ja kontrahdin vaatimukset huomioon ottaen. Lapsikatraan keskimmäisenä pyöri vuonna 1877 syntynyt Emma Sofia.
Kitaransoittaja ja hengellisten laulaja
Äiti-Annalla riitti puuhaa ison perheensä hoitamisessa. Tyttäret Maria ja Emma auttoivat ja hoitivat pienempiä veljiään. Kerrotaan, että Emma oli virkeä ja nuori kaunis nainen, joka soitti kitaraansa ja lauloi mielellään hengellisiä lauluja vapaaseurakuntalaisten tilaisuuksissa. Suuren perheen tyttäret oppivat jo nuorena monenlaisiin kotihommiin ja olivat kontrahdin mukaisesti ajoittain pappilassa töissä. Perälän torppa oli aina siisti ja perhe tunnettiin puhtaudestaan ja musikaalisuudestaan. |
Pitäjä tunnettu syysmarkkinoistaan
Parkano oli 1800-luvun lopulla tunnettu syysmarkkinoistaan. Maanteitä oli rakennettu ja kauppiaita tuli markkinoille runsaasti lähiseuduilta, erikoisesti nahkojen myyjiä ja ostajia.
Pitäjän vapaaseurakunta piti markkina-aikoihin seurojaan, koska silloin oli kansaa liikkeellä.
Tyrväältä markkinoille oli tullut nahkakauppias Juho Vihtori Heinonen (1860-1916). Markkina-ja seuramatkallaan hän yöpyi järven takana olevassa samanhenkisessä Perälän torpassa.
"Mitähän ollakaan, täällähän oli tuo Emma-plikka, jota hän yritti houkutella palvelukseensa. Tarkemmin en asiaa osaa kertoa, mutta sen verran, että Emma lähti, ja tästähän se pikkiuhiljaa alkoi muodostua seurusteluksi, joka johti avioliittoon. Vihkiminen tapahtui 28.12.1896, joten äiti on ollut avioituessaan 19-vuotias. Kun isä kävi täällä markkinareissulla, otti hän Emman mukaansa, näin hän itse minulle kertoi. Markkinoille piti matkata keskustan läpi. Täällä oli markkina-aattona jo täysi humu käynnissä. Kun hän sitten hevosella nahkakuormineen ajoi Perälää kohti, istui siellä kuorman päällä Emmakin. Tällöin oli joku nuori mies hiuutanut, että anna äijä se tyttäres minulle, johon isä kertoi vastanneensa, että en minä kaikenlaisille hulikaaneille tytärtäni anna", kertoo Juho Vihtorin poika, Vilho Heinonen päiväkirjassaan. Emma ja Juho Heinosella oli 17 vuoden ikäero. |
Juho Vihtori ja Emma Heinonen.
Pappilankosken partaalle
Juho Vihtori Heinonen oli jo kauppamatkoillaan Parkanossa havainnut runsasvetisen, vuolaasti virtaavan Pappilankosken, jonka rannalla oli jo Salosen nahkuriliike. Kosken rannalla olisi vielä riittävästi tilaa toisellekin nahkuriliikkeelle. Tukkien kuljetusta varten rakennetulta, yli 200 metrin pituiselta tukkiränniltä jäi hyvin rantaa ja vesitilaa nahkojen käsittelyä varten.
Juhoja Emma tekivät rohkean päätöksen ja perustivat Pappilankosken partaalle vuonna 1898 nahkuriliikkeen, jota aikanaan laajennettiin ja lisättiin työvoimaa. Nahkuriliikkeen viereen Heinoset rakensivat kodin, joka lapsiluvun karttuessa oli useaan otteeseen laajennettava.
Yrittävään perheeseen syntyi 8 lasta. Heinosen nahkuriliike toimi paikkakunnalla 1920-40-luvuilla. Emma Sofia Heinonen kuoli vuonna 1944. |