1894 Ensimmäiset urut

suoritti I. Helgren Jalasjärveltä. Kuvat poistettiin. Seinien yliosaan pantiin pahvi, joka maalattiin vaaleanharmaaksi Muuten valkoisesta ja kullasta tuli kuitenkin pääväriyhdistelmä. Myös sakaristia remontoitiin.

Vuonna 1894
Kirkkomme sai ensimmäiset urkunsa Pitkällisten neuvottelujen jälkeen päätettiin urut tilata B.A. Thulelta Kangasalalta. Urut maksoivat 5850 sen aikaista rahaa ja olivat kalleimmat siihen aikaan saatavista soittimista. Seurakunta pyysi säveltäjä OSKAR MERIKANTOA Tarkistamaan urut asennustöiden jälkeen.Merikanto ilmaisi arvosteluissaan seuraavaa: "Ääni uruissa on niiden pienuuteen nähden hämmästyttävän raikas ja voimakas" Lisäksi hän antoi tunnusta urkujen rakentajille urut olivat pneumuaitiset ja olivat erittäin arat kylmyydelle ja koska kirkko oli talvisin lämmittämätön. urut olivat usein epäkunnossa. Perusteellinen korjaus tehtiin v. 1898 Urut olivat käytössä yli 50 vuotta.

Vuonna 1897
Toteutettiin arkkitehti H. Ranckén kirkonkorjaussuunnitelma. Lamapäädyt muutettiin pystypäisiksi niin. että pääty
nousee alhaalta suoraan ylös katon harjalle asti ja kaksitahoinen katto
on ehyt. Katto kateltiin uusilla paanuilla ja se tervattiin hautatervalla. Lehterien korkeudelle tehtiin kirkon päätyihin ikkunat, koska lehterit olivat olleet melko hämärät. Vanha kellotapuli länsipäädystä hajotettiin. sen paikalle tehtiin eteinen ja muutkin eteiset uusittiin. Eteisten eteen rakennettiin kiviraput. Kirkko maalattiin ulkoa vaaleanharmaaksi. Kivijalka rapattiin.

Vuonna 1912
Asennettiin kirkkoon ja sakastiin kamiinat, (rimauunit) Kirkkoherra G.A. Lönnmarkin aloitteesta.

Vuonna 1917
asennettiin kirkkoon sähkövalot kirkkoherra Fr. V. Tommilan ehdotuksesta. Parkanon Sähkö Oy lupasi sähköt joulu- ja uudenvuoden-kirkkoon samalla hinnalla, jonka kynttilätkin olivat tulleet maksamaan. Kynttiläkruunut sähköislettiin.

Vuonna 1923
Kiviaidan aukot pohjoisessa ja kellotapulin sivuilla varustettiin rautaporteilla. Samoin tapulin alitse vievä käytävä. Maantieltä johtavan kirkkotien molemmille puolille istutettiin koivut.

Vuonna 1925
Kirkon 125-vuotisjuhlaa varten suoritettiin kirkossa korjauksia. Sisälaudoitus kunnostettiin sekä tehtiin paperoimis- ja maalaustöitä. Kirkko maalattiin ulkoa vaaleankeltaiseksi. Kirkon pääkäytävälle hankittiin punaiset käytävämatot.

Muistomerkki

Juhannuksena 1928 salamanuhreina kuolleiden patsas, Pystyttäjä Parkanon seurakunta.

Parkanolaisia arjen ahertajia Parkanon seurakunta internet