Acer platanoides - metsävaahtera (lönn)
I-IV 15 m x 8 m A-Pv (V) Tuo Ra+++ Sa-

Metsävaahtera on ilmeisesti jo luonnonvarainen Etelä-Suomessa. Se soveltuu hyvin puistojen ja isojen pihojen puuksi, jonka isolehtinen ja leveä latvus varjostaa ja suojaa melulta tehokkaasti. Käyttöä katupuuna rajoittavat arkuus tiesuolalle sekä nuorten vaahteroiden herkästi vioittuva ja lahoava runko. Laji on nuorena arka keväthalloille, minkä takia puusta tulee usein monilatvainen. Se kestää tuulta ja ilmansaasteita kohtalaisen hyvin ja jopa melko hyvin rikkidioksidia. Sillä ei esiinny vakavia kasvintuhoojia. Lehtiä rumentava vaahteranhärmä (Sawadea tulasnei) on yleinen nuorilla puilla. Tervatäplätauti (Rhytisma acerinum) on myös yleinen, mutta sekään ei haittaa kasvua. Lisäksi jänikset, hirvet ja myyrät vaurioittavat taimia.

Metsävaahtera on puolivarjopuu, mutta varttuneemmat, noin 40-vuotiaat puut tarvitsevat kohtalaisen paljon valoa. Laji on vaatimaton kasvualustan suhteen, mutta taimia ei kannata istuttaa niukkaravinteiseen eikä märkään maahan. Puu menestyy parhaiten tuoreilla, läpäisevillä ja runsasravinteisilla mailla. Runsaan mahlavuodon takia vaahterat leikataan mieluiten elokuussa, jolloin joudutaan poistamaan yleensä liian jyrkässä kulmassa kasvavia oksia.

Nopeakasvuinen metsävaahtera tulee noin 15 m korkeaksi ja hyvin leveäksi avoimella kasvupaikalla; metsässä puusta tulee kapeampi ja keskimäärin 20 m korkea. Suomen pisimmät yksilöt ovat noin 25-metrisiä. Laji kasvaa erityisen nopeasti 40 vuoden ikään asti ja siitä tulee melko pitkäikäinen: se elää meillä keskimäärin 120 vuotta, kun se istutetaan sille sopivaan kasvupaikkaan normaaleihin kaupunkipuiston olosuhteisiin. Metsävaahteran erikoismuodot sen sijaan elänevät meillä keskimäärin vain 60 vuotta. Ulkomaisen kirjallisuuden mukaan lajin elinkaari on noin 400–500 vuotta.

Puu haarautuu usein melko alhaalta ja tulee leveäksi sekä latvukseltaan puolipallomaiseksi. Nuorena runko on ruskean harmaa ja sileä, vanhempana tummanharmaa ja kapeauurteinen.

Vanha Metsävaahtera on
usein monirunkoinen. Kuva. vastavalo.net

Metsävaahtera alkukesällä Kuva. canr.udel.edu

Metsävaahtera Syksyllä. Kuva. vastavalo.net

Hurmevaahtera. Kuva. Harviala Oy