Cercidiphyllum japonicum - pikkulehtikatsura (katsura)
(I-III) 5-8 m x 3-6 m A-Pv Tuo-Kos Ra+++

Katsura on eksoottinen leveähkö pikkupuu tai iso pensas, jonka ainutlaatuiset lehdet tuoksuvat piparkakulle varistessaan syksyllä. Katsura kestää melko hyvin kaupunkiympäristön rasituksia, mutta se ei siedä kuivuutta eikä maan tiivistymistä. Sille sopiva keväthalloilta suojattu, lämmin kasvupaikka soveltuu. Katsuraa ei yleensä tarvitse leikata.

Latvus on leveän kartiomainen, sillä etenkin nuoret oksat kasvavat yläviistoon. Nuoret versot ovat punaiset, vanhat oksat harmaat. Puulla on leveä, latvuksen ulkopuolelle ulottuva sydänjuuristo ja paksut juuret. Lähes pyöreät, 3—7 cm pitkät lehdet ovat puhjetessaan kauniin punertavat. Syysväri vaihtelee keltaisesta oranssinpunaiseen. Hyvin pienet hede- ja emikukat avautuvat toukokuussa eri kasveihin.

Fraxinus excelsior - lehtosaarni (ask)
I-III(IV) 15 m x 6 m A-VTuo-Mär Ra+++ Ca+ Sa+ Hu+

Saarni kuuluu jaloihin luonnonvaraisiin lehtipuihin. Kasvualustan suhteen vaativa puu menestyy syvämultaisessa, kalkkipitoisessa ja ravinteikkaassa maassa, missä on vaihtuva pohjavesi. Laji ei siedä kuivuutta. Se sietää kuitenkin varjoa, vaikka valontarve lisääntyy iän myötä. Lehtosaarni kärsii herkästi pohjaveden laskusta ja toisaalta maanpinnan täytöstä. Lisäksi se on arka keväthalloille ja ilmansaasteille, mutta kestää suhteellisen hyvin rikkidioksidia. Suolankestävyys on parempi kuin lehmuksella, mutta heikompi kuin jalavalla. Tuulenkestävyys on hyvä. Lehtosaarni sietää leikkausta, mutta yleensä siitä tarvitsee poistaa vain kuolleita oksia, puu uudistuu tyvi- ja kantovesoista.

Saarnesta tulee jäykkä- ja paksuoksainen, keskimäärin 15—metrinen puu. Pisimmät tavatut yksilöt ovat vajaat 30 metriä korkeita, sillä puu pyrkii voimakkaasti ylöspäin. Koska saarni haaroittuu niukasti, latvus on harva ja päästää melko paljon valoa lävitseen. Laji kasvaa kohtalaisen nopeasti suotuisilla paikoilla 40—vuotiaaksi, sitten kasvu hidastuu selvästi. Lopullinen korkeus saavutetaan 100—vuotiaana. Melko pitkäikäinen saarni elää uusimpien arvioiden mukaan Suomessa kaupunkipuistoissa noin 180 vuotta, maksimissaan ulkomaisen kirjallisuuden mukaan 300 vuotta. Runko on harmaa ja sileä, nuoret oksat vihreäkuorisia. Laaja ja syvä juuristo voi olla 1,5 metrin syvyydessä noin 30 vuoden iässä.

Horisontaalijuuret kehittyvät lähinnä vanhalle puulle. Päätöpariset lehdet puhkeavat myöhään keväällä ja varisevat keltaisina aikaisin syksyllä. Latvus varjostaa siten kunnolla vain lyhyen aikaa kesällä. Huiskilokukinto avautuu toukokuussa. Riippuvat siivekkäät pähkylähedelmät erottuvat oksissa loppukesällä.

'Pendula' eli riippasaarni menestyy suojaisilla kasvupaikoilla I—vyöhykkeellä. Sillä on pitkät kärjistään riippuvat oksat.

Talviasuinen saarni kuva. bomengids.nl/uk/esfamilie.html

Pikkulehtikatsura syksyllä. leafland.co.nz

Saarni