Prunus padus subsp. borealis - pohjantuomi (nordhägg)
I—VIII 2—3 m A-Pv Tuo-Mär Ra++(+) Sa+ Hu+

Tämä tuomen alalaji kasvaa luontaisena Pohjois-Suomessa. Se on eteläisempää tuomea matalampi, vain 2—3 metriä korkea pensas. Kukinto on pysty. Lehtien alapinta ja versot ovat karvaiset.

Prunus padus 'Colorata' - purppuratuomi (blodhägg)
I—VI 5—10 m A-Pv Tuo-Mär Ra++(+) Sa+ Hu+

Purppuratuomi muistuttaa muutoin valkokukkaista tuomea, mutta sen kukat ovat vaaleanroosat. Lehdet ovat alkukesällä etenkin auringossa punaruskeat, mutta ne vihertyvät loppukesää kohti — punainen sävy näkyy kuitenkin koko kesän. Syys-väristä tulee tummanpunainen. Lajikkeen punaisuus ulottuu myös lehtisilmuihin ja nuoriin versoihin.

Prunus Virginiana - virginiantuomi (virginiahägg)
I—VI 5—9 m A-PvTuo Ra+++ Sa+

Virginiantuomi muistuttaa hyvin paljon kotimaista tuomeamme ja se elääkin yhtä kauan, keskimäärin 60 vuotta Etelä-Suomen oloissa. Sen haarat ovat pystyjä-siirottavia, uloimmat riippuvia, ja runko on harmaan- tai punertavanruskea. Puu kasvattaa juurivesoja. Sen tavallisesti punainen syysväri kehittyy myöhemmin kuin tuomella. Vaatimattomalta vaikuttava kukinta alkaa kesäkuun alussa eli noin viikon tuomea myöhemmin.

Kukinto on 7—15 cm pitkä, tiheä ja nuokkuva, valkokukkainen tetttu. Pitkät keltaiset heteet tekevät kukinnosta kellertävän. Lisäksi yksittäiset kukat ovat hieman pienempiä kuin tuomella. Sen sijaan yleensä elokuussa punaisiksi muuttuvat marjat ovat tovin hyvin koristeellisia. Noin 10 mm leveät luumarjat kypsyvät lopulta tummanpunaisiksi.

Prunus Virginiana 'Schubert' - rusotuomi (schuberthägg)

Rusotuomi on kuten virginiantuomi, mutta lajike menestyy vyöhykkeillä I—IV, ja sen vihreät lehdet muuttuvat kesän tullen tumman violetinpunaisiksi. Syysväristä tulee tummanpunainen.

Rusotuomi - Prunus Virginiana 'Schubert' kuva. harviala.fi

Purppuratuomi - Prunus padus 'Colorata' Kuva. kauppa.puutarhatalo.fi

Virginian tuomi - Prunus Virginiana Kuva. lakeforest.edu

Pohjantuomi - Prunus padus subsp. borealis kuva. biolib.cz