Quercus robur - metsätammi (ek)
I—III(IV) 15—20 m x 7-10 m A Tuo Ra+++

Lounais-Suomen lehdoissa luonnonvaraisena kasvava tammi on kauniin mutkaoksainen, erittäin pitkäikäinen jalopuu. Vaikka latvus läpäisee runsaasti valoa, se suojaa melulta ja sitoo ilman hiukkasjakoisia epäpuhtauksia. Metsälammen käyttöä rajoittaa jonkin verran arkuus pohjaveden laskulle ja kulutukselle. (Yllä kuva. laji.fi)

Kestävimmät tammet menestyy Keski-Suomessa saakka. pohjoisempana, puista tulee monirunkoisia, sillä tammet ovat arkoja keväthalloille erityisesti nuorina. Tuulen- ja tiesuolankestävyys ovat erittäin hyvät. Puu sietää melko hyvin ilmansaasteita, erityisesti rikkidioksidia ja fluoriyhdisteitä.

Metsätammi menestyy parhaiten syvämultaisilla mailla. Se on silti kasvupaikan suhteen jaloista lehtipuista vaatimattomin, sillä puu sietää ajoittaista seisovaa vettä ja syvälle kasvava juuristo hakeutuu pohjaveteen, johon muiden puulajien juuret eivät välttämättä ylety. Puun valon tarve lisääntyy iän myötä.

Tammen haavat parantuvat(puutuvat) hyvin. Puusta tulee hyvin paksurunkoinen ja latvuksesta kehittyy leveä ja usein epäsäännöllinen. Isoimmaksi kasvavat yksilöt ovat yli 30 m korkeita. Melko hitaasti kasvavan tammen kasvu on nopeinta 50—100 vuoden iässä ja pituuskasvu päättyy yleensä 120—200-vuotiaana. Laji tulee suotuisammassa ilmastossa noin 400 vuotta vanhaksi, mutta meillä uusimman arvion mukaan puun odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä on 250 vuotta, kun se kasvaa kaupunkipuistossa ja sitä hoidetaan oikein.

Rungon tummanruskea kuori on syväuurteinen. Paksut, mutkaiset oksat kasvavat rungosta lähes vaakasuoraan. Nuoren tammen paalujuuri taantuu jo 10-15 vuoden iässä vahvojen sivujuurten kasvaessa. Laaja-alainen juuristo kasvaa 1,5—2 metrin syvyyteen ja korkean juurienergian ansiosta tammi tunkeutuu kovan savenkin läpi. Tiukasti oksiin kiinnittyvät lehdet puhkeavat melko myöhään keväällä. Syysväristä tulee koristeellisen ruskeankeltainen.

Metsätammi kukkii toukokuun lopussa. Yksikotisen puun hede- ja emikukinnot sijaitsevat samassa puussa. Hedekukinto on pitkä, riippuva norkko; emikukinto taas on lyhyt ja pysty norkko. Hedelmät ovat 2—3 cm:n kokoisia pähkinöitä eli terhoja. Ne ovat mm. pähkinähakkien ja oravien hyvä ravinnonlähde.

Quercus robur 'Fastigiata' – kartiotammi (pyramidek, pelarek)
la(Ib—III) 10—15 m x 2-3 m ATuo Ra+++

Suhteellisen hidaskasvuisella kartiotammella on kapea latvus. Useimmat kannat menestyvät vain suojaisilla paikoilla I-vyöhykkeellä, mutta pohjoisempaa Suomesta on löydetty hyvin menestyviä yksilöitä. Harviala on lisännyt tainta. Puu elänee pidempään kuin aremmat kannat, joiden persuteella kartio tammen on arvioitu elävän keskimäärin vain 50 vuotta Suomen oloissa.

Quercus rubra - punatammi (rödek)
(I) 10—20 m x 5—2 m ATuo Ra+++

Pohjoisamerikkalainen punatammi on ominaisuuksiltaan kuten metsätammi, mutta istutettujen yksilöiden talvenkestävyys ei ole ollut kovin hyvä edes eteläisimmässä Suomessa, minkä vuoksi punatammet eivät ole meillä yhtä suuria kuin metsä-tammet. Hyviä alkuperiä saattaa kuitenkin löytyä, sillä punatammen levinneisyysalue Pohjois-Amerikassa on hyvin laaja. Lehden liuskat ovat teräväkärkiset — metsätammella pyöreät. Lajille luonteenomainen punainen syysväri ei kehity kunnolla joka vuosi. Runko on harmaa ja sileä tai matalauurteinen.

Metsätammi lehti ja pähkinät kuva. wikibedia

Kartiotammi - Quercus robur 'Fastigiata' kuva. caraghnurseries.ie