— Salix caprea 'Pendula' - riipparaita (hängsälg)
I—III? 2 m x 1 m A-PvTuo-Kos Ra++

Riipparaidan jalo-oksat vartetaan tavallisesti noin kaksi metriä korkeaan perusrunkoon. Laji sietää jonkin verran varjostusta ja viihtyy kosteahkossa maassa. Kukinta varhain keväällä ennen lehtien puhkeamista on koristeellinen: lyhyet, noin 5 cm:n pituiset keltaiset "pajunkissat" sijaitsevat tiheässä vihertävillä oksilla.

Vanhan yksilön latvusta voi nuorentaa leikkaamalla riippuvat versot lyhyiksi, mikä saa riipparaidan kukkimaan jälleen runsaasti. Latvusta voi halutessaan korottaa tukemalla jokin vahvoista oksista ylöspäin. Lehdet ovat himmeän tummanvihreät. Lajike jää lyhytikäiseksi, sillä sen perusmuotokin, pystyoksainen raita, elää Suomessa kaupunkipuistoissa keskimäärin 40 vuotta.

— Salix fragilis 'Bullata' - terijoensalava (klotpil)
I—V(VI) 5—10 m x 10—12 m ATuo-Mär Ra+++

Luonnostaan leveän pallomainen terijoensalava tarvitsee runsaasti valoa ja tilaa ympärilleen, sillä latvuksesta tulee hyvällä kasvupaikalla jopa 12–15 metriä leveä! Latvus on hyvin tiheä, oksat pitkiä ja pystyjä, kellanvihreitä—ruskeita. Lehdet ovat kiiltävän vihreät. Puuta ei tarvitse yleensä leikata eikä muutoinkaan hoitaa.

— Salix x rubens 'Lasipalatsi' - isoriippasalava (parasollpil)
I—V 6—15 m x 5—10 m A-PvTuo-Mär Ra+++

Tätä hyvin koristeellista salavaa on pidetty virheellisesti Blanda-lajikkeena, joten puu nimettiin uudelleen Helsingin Lasipalatsin kulmilla kasvaneen yksilön mukaan. Vastaavanlaisia puita kasvaa muuallakin Suomessa. Niiden keskimääräiseksi eliniäksi arvioitiin 70 vuotta, kun ne kasvavat normaaleissa puisto-olosuhteissa. Runko on vahva ja latvus lähes pallomainen. Pitkät haarat riippuvat vahvasti, mistä lajike on saanut suomenkielisen nimensä. Nuoret oksat ja lehdet ovat aluksi karvaiset. Lehdet ovat 10 cm pitkät, tummanvihreät, alta vaaleammat.

— Salix triandra - jokipaju (mandelpil)
I—VI 3—8 m x 3—8 m A-PvTuo-Mär Ra++

Luonnonvarainen jokipaju menestyy Pohjois-Suomessakin, missä sitä käytetään terijoensalavan vastineena — latvuksesta tosin ei tule yhtä leveä. Jokipajun sitkeät oksat kestävät melko hyvin tuulta. Ilman epäpuhtauksien kestävyys on kohtalainen. Kasvualustan suhteen vaatimaton laji menestyy ravinneköyhillä turvemaillakin ja sietää ajoittan seisovaa vettä. Latvus on tiheäoksainen ja pyöreä, runko hoikka, haarat pystyt ja punaruskeat. Lehdet ovat kiiltävän tummanvihreät, alta himmeät ja vaaleahkot. Puu kukkii vasta lehtien puhjettua kesäkuussa.

Kuvassa jokipaju. Lähde: inpn.mnhn.fr

Terijoensalava - Salix fragilis 'Bullata' kuva. harviala.fi

Riipparaita - Salix caprea 'Pendula' kuva. pominova.ro

Isoriippasalava - Salix x rubens 'Lasipalatsi' kuva. fi.wikipedia.org