Abies lasiocarpa - lännenpihta (berggran)
I—VI 8—16 m x 3—5 m A-PvTuo Ra++

Meillä hyvin kestävä lännenpihta on kotoisin Pohjois-Amerikan luoteisosista. Se on läheistä sukua sitä muistuttavalle palsamipihdalle. Lännenpihdan valontarve on melko suuri. Edes taimi ei tarvitse varjostusta suojakseen, mutta siemenen alkuperästä riippuen saattaa kärsiä keväthalloista, jos se istutetaan hallanaralle paikalle. Syvässä varjossa latvuksesta tulee kuitenkin harva ja alaoksat kuolevat valon puutteessa. Latvus on kapean kartiomainen ja tiheähaarainen. Neulaset ovat harmaanvihreät ja melko pitkät (25—40 mm). Suippokärkisten käpyjen peitinsuomut eivät näy.

Abies sibirica - siperianpihta (pichtagran)
(I)II—VI(VII—VIII) 15—25 m x 4—5 m A-VTuo Ra+++ (Ca+) Hu+

Suomessa siperianpihtaa on viljelty jo 1800-luvun puolella. Koska se on mantereisen ilmaston laji, puu viihtyy paremmin sisämaassa kuin Suomenlahden rannikolla. Koska siperianpihta alkaa kasvaa heti säiden lämmettyä juuri kasvunsa aloittaneet latvasilmut paleltuvat herkästi keväthallojen yllättäessä ja puiden latvat haaroittuvat.

Siperianpihdan valovaatimus vastaa metsäkuusta, mutta tämä laji on vaativampi kasvualustan suhteen. Se elää keskimäärin vain 80 vuotta uusimman arvion mukaan Etelä-Suomen kaupunkipuistoissa. Kuitenkin meillä monet puut ovat saavuttaneet 150–200 vuoden iän. Syväjuurisena siperianpihta kestää hyvin tuulta, vaikkakin vanhoihin puihin helposti iskevä tyvilaho voi heikentää myrskynkestävyyttä.

Siperianpihdan latvus on huomiota herättävän pitkä ja kapea sekä tuuhea ja lyhytoksainen. Runko on suora ja myös täysi ikäisellä puulla lähes sileä. Tiheä oksisto peittää rungon. Neulaset ovat taipuisia, kapeita, 12–25 mm pitkiä, kiiltäviä ja heleänvihreitä. Alapinnalla on kaksi himmeänvalkoista ilmarakojuovaa. Etuviistoon suuntautuneet neulaset peittävät oksarangan kokonaan. Kävyt sijaitsevat tiiviinä ryhmänä latvan huipussa. Ne ovat 6-8 cm pitkiä, pyöreäkärkisiä ja vihreitä, kypsinä ruskeita. Niiden peitinsuomut eivät näy.

Abies veitchii - japaninpihta (fujigran)
I—III 10—20 m x 3—6 m Pv Tuo Ra+++ Hu+

Suomessa japaninpihta on osoittautunut melko kestäväksi, kun kasvupaikka on suojassa halloilta ja runsasravinteinen. Lisäksi puu sietää voimakasta varjostusta, minkä vuoksi se kasvaakin nopeasti metsässä. Toisaalta japaninpihta alkaa ränsistyä jo ennen 70 vuoden ikää. Latvus on kartiomainen ja oksat ovat melko lyhyitä ja vaakasuoria. Vanhankin puun runko on sileä ja vaaleanharmaa. Neulaset ovat hyvin kauniit, 10—25 mm pitkät, sivuille ja ylös siirottavat. Leveät ilmarakojuovat saavat neulasten alapinnan näyttämään valkoiselta. Kävyt ovat kypsymiseen saakka sinivioletteja ja tavallisesti tylppäkärkisiä. Taakäänteiset peitinsuomujen kärjet näkyvät toisinaan.