Siperian pihta neulaset. Ne ovat taipuisia ja heleänvihreitä. kuva. laji.fi

Hernesypressi 'Filifera Nana' on matala pensas. - Chamaecyparis pisifera 'Filifera Nana' kuva. schwitter.ch

Nutkasypressi talon edessä

Chamaecyparis - valesypressit

Kotiseuduillaan valesypressit ovat isoja puita, mutta Suomessa enimmäkseen pensaita, jotka sopivat vaikkapa kivikkokasviryhmiin ja rakennusten varjopuolelle.

Ne menestyvät parhaiten puolivarjossa, kosteahkossa ja syvämultaisessa mutta läpäisevässä maassa. Kasvupaikan tulee olla tuulensuojainen ja talvella paksun lumikerroksen peitossa. Valesypresseillä ei ole mainittavia kasvintuhoojia.

Valesypressit muistuttavat tuijia, mutta suomumaiset lehdet ovat pienemmät ja usein teräväkärkiset.

Versot haarautuvat vielä selvemmin kuin turjilla kahteen suuntaan niin, että oksa näyttää litteältä. Valesypressien latvus nuokkuu. Kukinto ja kukka ovat kuin katajilla. Hedekäpy on hyvin pieni; pallomaisen emikävyn suomut ovat kilpimäiset.

Chamaecyparis lawsoniana - lawsoninsypressi (ädelcypress)
(I) 1—2 m x 0,5—1 m Pv-VTuo-Kos Ra+++ Hu+

Lauhkean mereisen ilmaston lawsoninsypressi on Suomessa useimmiten pensasmainen, tuuhea ja nuokkuvaoksainen. Lehdet ovat alta valkokuvioiset, murskattuina persiljan- ja pihkantuoksuiset.

Chamaecyparis nootkatensis - nutkansypressi (nutkacypress)
I—II 1—5 m x 1—2 m Pv-VTuo-Kos Ra+++ Hu+

Nutkansypressi on hemiboreaalisen—lauhkean, mereisen ilmaston havupuu. Suhteellisen kestävänä se voi tulla puumaiseksi, ja sitä tavataan yksirunkoisena vielä II-vyöhykkeen lämpimillä kasvupaikoilla.

Suurimmat, yli 9-metriset, riippuvaoksaista Pendula-lajiketta olevat puut kasvavat Helsingissä Kaupunginmuseon pihalla. Tavallisesti nutkansypressistä kuitenkin kehittyy muutaman metrin mittainen latvaversojen paleltuessa.

Latvus on kapean kartiomainen ja oksat riippuvat kärjistä—riippanutkansypressin eli Pendula-lajikkeen oksatkin riippuvat. Tummanvihreät, alta vihreät lehdet tuoksuvat murskattuina tärpätiltä.

Chamaecyparis pisifera - hernesypressi (ärtcypress)
(I—II) 30—400 cm Pv-VTuo-Kos Ra+++ Hu+

Hernesypressi on kotoisin lauhkeasta mereisestä ilmastosta, joten se menestyy enintään II-vyöhykkeellä saakka. Sen korkeus riippuu lajikkeesta, joiden kasvutapa vaihtelee kartiomaisesta litteänpyöreään. Kirkkaanvihreät lehdet ovat alta valkokuvioiset, rikottuina pihkalta tuoksuvat.

Sinivihreä 'Boulevard' on leveänkartiomainen hernesypressi. Myös Squarrosa-lajikkeet ovat sinertäviä ja kartiomaisia. Plumosa-lajikkeiden latvus muuttuu vanhana pylväsmäiseksi, ja lehdet ovat vihreät tai keltaiset.

Filifera-lajikkeiden latvuksen muoto, väri ja koko vaihtelee paljon. Suomessa menestyvät parhaiten talvella lumeen peittyvät kääpiömuodot, kuten 100—150 cm korkea naurismainen 'Filifera Nana', jonka pitkät oksankärjet valuvat alaspäin