Larix decidua - euroopanlehtikuusi (europeisk lärk)
I-VI 10–25 m x 6-12 m A Tuo Ra++(+)

Euroopanlehtikuusi on hyvin vaihteleva laji ja alkuperä vaikuttaa paljon sen menestymiseen. Se on pitkäikäinen vuoristopuu, joka kasvaa yleensä Suomessa jopa paremmin kuin siperianlehtikuusi. Sen arvioidaan saavuttavan keskimäärin 180 vuoden iän kaupunkipuistoissa. Lehtikuusensyöpä on peräisin euroopanlehtikuusen luontaiselta levinneisyysalueelta Alpeilta. Syövän aiheuttava sieni iskeytyy varsinkin puihin, jotka sopimattoman kasvupaikan tai siemenalkuperän vuoksi kituvat. Erityisesti nuorehkot puut ovat alttiita syövälle, sen sijaan vanhemmat puut eivät saa tartuntaa tai voittavat taudin.

Kartiomainen euroopanlehtikuusi kehittyy usein paksuoksaiseksi ja mutkarunkoiseksi avoimella paikalla. Aluksi kaarna on ohutta, mutta vanhoissa puissa se on usein hyvin paksua ja syväuurteista. Nuoret versot ovat kellertäviä ja selvästi riippuvia. Ruohonvihreät pehmeät neulaset ovat 30–40 kappaleen kimpuissa. Emikukinnot ovat tavallisesti purppuranpunaisia. Munanmuotoisessa kävyssä on 40—50 käpysuomua.

Larix kaempferi -japaninlehtikuusi (japansk lärk)
I—III 10—15m x 6—10m A Tuo Ra+++

Lehtikuusilaji menestyy Etelä-Suomessa viljavilla mailla, jotka voidaan kalkita yhtä hyvin runsaasti kuin niukasti. Lähes vaakasuoraan kasvavat oksat tekevät kartiomaisesta latvuksesta erittäin leveän.

Vanhan puun latva muuttuu usein epäsäännölliseksi. Pehmeät neulaset sinertävät selvästi, mikä on lajin erityispiirre. Kävyt ovat raakoina vaaleanvihreät, 2—3 cm pitkät ja lähes pyöreät. Japaninlehtikuusen kääpiömäiset lajikkeet sekä riippaoksainen 'Pendula' vartetaan tavallisesti parimetriseen perusrunkoon ja niistä kasvatetaan pienoispuita.

Pallojapaninlehtikuuset, kuten sinivihreälehtiset 'Blue Ball' ja 'Blue Dwarf' sekä harmaanvihreä 'Grey Pearl' ovat pyöreitä pensaita, samoin kuin vihreäneulainen euroopanlehtikuusi 'Kornik' (Larix decidua). Niistä kasvatetaan yleensä pari metriä korkea paljasrunkoinen kääpiöpuu, jolla on pyöreä latvus. Lajike menestyy vain I—II-vyöhykkeillä.

Pilarijapaninlehtikuusi 'Jakobsons Pyramid' on kapean pilarimainen uutuuslajike, joka menestynee ainakin eteläisimmässä Suomessa. Riippajapaninlehtikuusi 'Pendula' on kaunis riippuvaoksainen, kaksimetriseksi kasvatettu paljasrunkoinen pikkupuu. Lajike menestynee eteläisimmässä Suomessa vyöhykkeillä I—II. Se istutetaan tasaisen tuoreena pysyvään maahan runsaaseen valoon, missä neulasten sinertävä sävy erottuu parhaiten. Pehmeät neulaset ovat sinisemmät kuin muilla lehtikuusilla.

Microbiota decussata - tuivio (kryptuja)
I—VI 30 cm x 150—200 cm A-V Kui-Tuo Ra+ Hk+

Matala ja suikertavaversoinen tuivio muistuttaa maanpeitekatajia. Tuivio sopiikin peittokasviksi rinteisiin ja kivikko-kasviryhmiin, sillä yksi taimi peittää muutamassa vuodessa yhden neliön alan. Tuivio talvehtii lumen alla hyvin Rovaniemen korkeudella saakka. Se on vaatimaton kasvualustan laadun suhteen ja menestyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Helppohoitoinen tuivio ei kaipaa leikkausta eikä sillä ole havaittu mitään kasvintuhoojia.

Tuivion lehdet ovat aluksi neulasmaisia, myöhemmin suomumaisia. Kasvusto muuttuu syksyllä punaruskean sävyiseksi, mutta vihertyy jälleen keväällä. Kaksikotisesta tuiviosta viljellään tiettävästi vain hedekasveja.

Pallojapaninlehtikuusi. kuva. cieplucha.com.pl

Pallojapaninlehtikuusi kävyt kuva. plantlust.com

Tuivio kuva. gardenia.net