Picea – kuuset

Kuuset ovat useimmiten kliimaksipuita, minkä vuoksi ne sietävät hyvin varjostusta kehittyessään metsissä muiden puiden alla ja väleissä. Puut ovat nuorena hallanarkoja ja kasvavat hitaasti, mutta kasvu jatkuu myöhäiselle iälle. Ohuen kuoren, matalan juuriston ja alas ulottuvan latvuksen vuoksi kuuset ovat arkoja myrskyille. Latvus on kapeahkon kartiomainen ja runko yleensä suora. Ohut kuori jakautuu vanhana pinnalta suomumaisiksi levyiksi. Kuusten suhteellisen matala juuristo kestää huonosti maan täyttöä.

Neulaset ovat kapeita ja teräväkärkisiä. Niiden varistua kasvaimiin jää pienet neulaskyhmyt, joita ei ole pihdoilla eikä douglaskuusella. Kuuset ovat yksikotisia. Pystyt punaiset emikukinnot sijaitsevat latvuksen yläosassa vuosikasvainten kärjissä. Pölytyksen jälkeen kukinnot kääntyvät alaspäin ja kehittyvät kävyiksi. Siemenet varisevat joko syksyllä tai seuraavana kevättalvena.

Picea abies - metsäkuusi (gran)
I-VIII 15–30 m x 5-8 m A-V Tuo-Kos Ra++ Sa+

Metsäkuusi kasvaa lähes kaikkialla maassamme tunturien lakia lukuun ottamatta. Se tulee komeimmaksi tuoreilla ja ravinteikkailla mailla. Puu kestää hyvin varjostusta ja varjostaa itse voimakkaasti muita kasveja. Valtaosa metsäkuusen juurista kasvaa aivan maan pinnassa, 5—10 sentin syvyydessä. Koska metsäkuusen kasvu jatkuu pitkään, vanhankin puun latvus on usein teräväkärkinen. Suomen pisimmät metsäkuuset ovat hieman yli 40—metrisiä. Sen keskimääräiseksi eliniäksi arvioitiin 100 vuotta suomalaisissa kaupunkipuistoissa.

Kaarna on nuorena melko sileä, hieman hilseilevä ja harmaan punaruskea; vanhana se paksunee ja lohkeilee suomumaisesti. Se on huomattavasti ohuempi kuin esimerkiksi männyllä. Neulaset sijaitsevat kierteisesti ja peittävät koko oksarangan. Ne ovat 1—2 cm pitkät.

Kukinta alkaa yleensä vasta 40—vuotiaana. Kukat avautuvat touko—kesäkuussa vähän ennen mäntyä. Metsäkuusi on yksikotinen ja kukat yksineuvoisia. Viininpunaiset emikukinnot näyttävät pystyiltä pieniltä kävyiltä. Myös hedekukinnot ovat punaisia, mutta muuttuvat pian siitepölystä keltaisiksi. Käpy on 8—15 cm pitkä ja käpysuomut ovat vinoneliömäisiä, ja tylppä- tai lanttokärkisiä. Käpy avautuu vasta seuraavana keväänä vapauttaen siivelliset siemenet tuulen kuljetettaviksi.

Picea abies f. aurea - kultakuusi (guldgran)
I-V? 10–15 m x 3-4 m A-Pv Tuo-Kos Ra++ Sa+

Tämän luontaisena harvinaisen, Keski-Suomesta saakka löydetyn metsäkuusen värimuodon arvioidaan menestyvän Oulun korkeudella asti. Vuosikasvaimet eli kerkät ovat aluksi keltaiset lehtivihreän niukkuuden vuoksi. Ne vihertyvät vähitellen niin, että loppukesällä kultakuusta on vaikea erottaa tavallisesta metsäkuusesta. Puu kasvaa hitaasti vähäisen lehtivihreän vuoksi ja tulee vain 10—15 metriä korkeaksi.