Picea abies f. cruenta - purppurakuusi (smultrongran)
I-V? 10–15 m x 3-4 m A-V Tuo-Kos Ra++ Sa+

Purppurakuusen kerkät ovat keväällä liilanpunaiset. Tämän metsäkuusen muodon arvellaan viihtyvän ainakin V-vyöhykkeellä. Se on hyvin harvinainen sekä luonnossa että viljeltynä.

Picea abies f. pendula - surukuusi (hänggran)
I-V 10–20 m x 2-3 m A-V Tuo-Kos Ra++ Sa+

Vielä Oulun korkeudella viihtyvä surukuusi on lähes rungonmyötäisesti riippuvien oksien ansiosta erittäin kapealatvainen metsäkuusen muunnos. Luonnossa on tavattu noin 30—metrisiä surukuusia, mutta yleensä siitä tulee 20 m korkea ja alaosastaan vain 2—3 m leveä. Se näyttää luontevimmalta muutaman puun ryhmässä, jolloin taimet voi istuttaa parin metrin välein.

Picea abies f. virgata - käärmekuusi (ormgran)
I-V 10–20 m x 4-5 m A-V Tuo-Kos Ra++ Sa+

Käärmekuusi on erikoinen metsäkuusen muunnos. Sillä on erittäin pitkät, lähes sivuhaarattomat oksat. Puu tulee parhaimmillaan yhtä korkeaksi kuin metsäkuusi, sillä Suomen isoimmat yksilöt ovat lähes 30—metrisiä.

Pensasmaisia metsäkuusia

Picea abies - kääpiökuuset (dvärggran)

Kotoisen metsäkuusen luonnosta löydettyjä kääpiömuotoja Ulkomaista alkuperää olevat pensaat talvehtivat varmasti pelkästään maamme eteläosissa, vaikka niitä voi tavata runsaslumisilla alueilla pohjoisempanakin. Pensaille kasvupaikaksi sopii hieman lannoitettu ja kalkittu kasvualusta, ja taimet istutetaan kevyeen varjoon. Koko päivän aurinkoinen paikka käy vain, jos maa pysyy tuoreena.

'Repens' suikertaa lähes maanmyötäisesti ja oksat menevät osittain toistensa päälle. 'Nana' taas on leveän kartiomainen tai lähes pallomainen. Ne ovat vain 30—50 cm korkeita, mutta 100—150 cm leveitä. 'Maxwellii' on naurismainen, vajaan metrin korkuinen kääpiökuusi.

Picea abies f. globosa - pallokuuset (bollgran)

Seuraavat lajikkeet menestynevät vyöhykkeillä I—IV. Osa kääpiökuusista on saanut nimen pallokuusi muotonsa mukaan. Niiden pääranka ja oksat kasvavat hitaasti, ja niillä on poikkeavan lyhyet neulaset. 'Globosa' ja hieman kartiomainen 'Ohlendorffii' tulevat Keski-Euroopassa enintään 250 cm korkeaksi. Samaa kokoluokkaa on Korpilahdella löydetty, hieman epäsymmetrinen 'Mörkö', joka menestynee Pohjois-Suomessa saakka.

Usein kääpiöpallokuuseksi kutsuttu 'Gregoryana' kasvaa enintään 60 cm korkeaksi. Vanhana hieman epäsäännöllisen pensaan muoto vaihtelee tyynymäisestä pallomaiseen. Myös 'Pygmaea' tunnetaan pienuudestaan, sillä siitä kehittyy vain metrin kokoinen pallo tai tylppä kartio.

Picea abies 'Echiniformis' -siilikuusi (igelkottsgran)

Siilikuusi tuo mieleen piikkiensä suojaan linnoittautuneen siilin, sillä sen terävät neulaset törröttävät ympäri lyhyitä vuosikasvaimia. Verkkaisesti kasvavasta pensaasta tulee noin puoli metriä korkea. Tämä vanha keskieurooppalainen lajike menestyy vyöhykkeillä I—IV.
'Pumila Glauca' muistuttaa sojottavine oksineen siilikuusta, mutta neulaset ovat sinertävät. Siitä kehittyy pallomainen, vanhana leveän kartiomainen pensas, jolle kertyy korkeutta metrin ja leveyttä parin metrin verran.

Kääpiömustakuusi kuva. viherpeukalot

siilikuusi kuva. viherpeukalot

.

pallokuusi kuva. viherpeukalot

.

purppurakuusi kuva. alternative-arboretum.blogspot.com