Picea abies 'Nidiformis' - pesäkuusi (fägelbogran)

Tiheä ja leveän pallomainen, noin metrin korkuinen ja lähes kaksi kertaa korkeuttaan leveämpi pesäkuusi tulee päältä koveraksi. Se menestyy ainakin I—IV-vyöhykkeillä. Pesäkuusen mutaatio 'Little Gem' jää emoaan pienemmäksi, noin 30 cm korkeaksi, sillä se kasvaa vuodessa vain 2—3 cm. Sen neulasetkin ovat erittäin lyhyet.

Picea abies 'Tabulaeformis' - pöytäkuusi

Pöytäkuusi eli tapionpöytä on meillä laajalti istutettu metsäkuusen Tabulaeformis-lajike, joka löydettiin jo ennen vuotta 1865 sekä Ranskasta että Ruotsista. Tämä nimensä mukaisesti päältä tasainen, litteänpyöreä pensas kasvaa hitaasti noin 50 cm korkeaksi ja metrin leveäksi, mutta paljon isompiakin yksilöitä tavataan Keski-Suomen korkeudella saakka. Vyöhykkeet I—IV.

Picea glauca - valkokuusi (vitgran)
I—VII 10—15 m x 3—4 m A-Pv Kui-Tuo Ra++ Ca+

Valkokuusi kasvaa Suomessa parhaiten kosteilla, ravinteikkailla moreenimailla. Laji ei siedä seisovaa vettä, mutta voi kasvaa ikiroudan päällä mustakuusen tavoin. Valkokuusi on arka hallalle ja kevätahavalle, joka kuivattaa versoja ja neulasia. Etelä-Suomessa tyvilaho ja hyönteistuhot ovat ränsistyttäneet puita jo niiden saavuttaessa 60 vuoden iän.

Valkokuusen latvus muistuttaa metsäkuusta, mutta se jää matalammaksi, sillä korkeimmat Suomessa kasvavat valkokuuset ovat vain yli 20—metrisiä.
Runko on harmaanruskea ja sileä, kuori ohut. Neulaset ovat sinivihreät ja lyhyet (10—15 mm) ja ne sijaitsevat tasaisesti kasvaimen ympärillä. Hierottaessa neulasista lähtee epämiellyttävä mustaherukkaa muistuttava tuoksu. Kävyt ovat pieniä, 2—5,5 cm pitkiä. Käpysuomut ovat ohuet, pyöreähköt ja taipuisat. Siemenet varisevat yleensä jo syksyllä.

Valkokuusen pensasmaiset muodot ruskistuvat herkästi kevättalven auringonhelotuksessa ja viimassa. Vanhatkin kasvit kannattaa varjostaa, sillä vaurioituneet kohdat kasvavat umpeen hitaasti. Ne eivät siedä paahdetta, märkyyttä eivätkä tiesuolaa, vaan viihtyvät kevyessä varjossa, tuoreessa, ravinteikkaassa ja kalkitussa maassa Etelä-Suomessa vyöhykkeillä I—III.

Picea glauca 'Conica' - kartiovalkokuusi (sockertoppsgran)
I—III 100 cm x 200 cm A-Pv Kui-Tuo Ra++ Ca+

Erittäin tiheä- ja hidaskasvuinen 'Conica' on hyvin yleinen Etelä-Suomen pihoilla. Se kärsii usein kevätahavasta aukeilla kasvupaikoilla, mutta korjaa muotonsa, jos silmut eivät ole vaurioituneet. Tasaisen pyramidin muodostava kartiovalkokuusi tulee yleensä pari metriä korkeaksi — isommat pensaat ovat poikkeusyksilöltä. Conica-lajikkeella on erittäin ohuet, vain sentin pituiset, heleänvihreät neulaset. Sen sijaan 'Alberta Blue', 'Blue Wonder' ja 'Sanders Blue' ovat vaaleansinisiä kartiomuotoja.

Pesäkuusi. Lähde: puutarha.net/kasvikortisto/kasvikortit/pesakuusi/

Pöytäkuusi - kuva. dawesarb.arboretumexplorer.org

Valkokuusi - kuva. wikibedia

Pöytäkuusi